Nostamalla diabeteksen hoito terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen keskiöön säästetään kustannuksissa

Perjantai 12.4.2019 - Riitta Karjalainen

Nostamalla diabeteksen hoito terveydenhuollon

palvelurakenneuudistuksen keskiöön säästetään kustannuksissa
SOTE-hanke pysähtyi eduskunnassa maaliskuussa 2019. Vahva yksimielisyys yli puoluerajojen vallitsee kuitenkin siitä, että terveyden- ja sosiaalihuollon rakenteita Suomessa on uudistettava. Tämä työ tulee olemaan yksi seuraavankin hallituksen tärkeimpiä ponnistuksia
Hoitoketjun toteutumisen osalta tulee erityistä huomiota kiinnittää tyypin 2 diabetesta sairastavien riskiryhmään kuuluvien potilaiden saamiseen ajoissa tavoitteellisen
elintapaohjauksen ja tarpeenmukaisen hoidon piiriin, terveydenhuollon ammattilaisten ja yksiköiden yhteistyön saumattomuuteen sekä sen varmistamiseen, että jokaisella
diabetespotilaalla on henkilökohtainen hoitosuunnitelma, jota aktiivisesti seurataan ja päivitetään. Hoidon tukena tukee pystyä hyödyntämään erilaisia digitaalisia palveluja, jotta hoitohenkilökunnan aikaa vapautuu vaativampaan henkilökohtaiseen hoitotyöhön

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: terveydenhuolto, diabetes

Iäkkäät ovät suurin yksittäinen ryhmä vapaaehtoistoiminnassa jä toiminnalle on turvattava resurssit

Torstai 11.4.2019 - Riitta Karjalainen

Iäkkäät ovät suurin yksittäinen ryhmä vapaaehtoistoiminnassa ja toiminnalle on turvattava resurssit
Vapaaehtoistoimintaan osallistuu 40 % 65–79 -vuotiaista. Iäkkäiden hyvinvoinnin parissa toimii yli 300 000 vapaaehtoista vuosittain. Ilman eläkeikäisten panosta erityisesti muiden iäkkäiden tueksi oleva vapaaehtois- ja vertaistoiminta näivettyisi nopeasti. Vapaaehtoistoiminnan esteenä on monella pienituloisella matkakulut tai osaamisen ylläpitämiseen liittyvät kulut. Heille tarvitaan oikeus vähentää vapaaehtoistoimintaan liittyviä kuluja verotuksessa tai muutoin saada tukea kulujen kattamiseen. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa myös tilaisuuksia elinikäiseen oppimiseen. Vapaaehtoistoiminnan merkitys on niin suuri ikääntyvässä Suomessa, että se kannattaa nostaa seuraavaan hallitusohjelmaan. Sote-uudistus lisää tarvetta varmistaa, että vapaaehtoistoiminnalla on sille välttämättömät toimintaedellytykset. Sote-kentällä toimii vuosittain 500 000 vapaaehtoista. Vapaaehtoistyöhön sijoitetulla yhdellä eurolla saadaan noin kuusinkertainen tuotos yhtä työtuntia kohti laskettuna.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: iäkäs, vapaaehtoistyö

Yksinasuminen on erittäin yleista ? yhteisöllisyyteen kannattaa satsata

Keskiviikko 10.4.2019 - Riitta Karjalainen

Yli 65-vuotiaista 38 % asuu yksin. Yhteisöllisyys tukee tutkimusten mukaan iäkkäiden hyvinvointia ja sen merkitys korostuu avun antamisessa ja avun vastaanottamisessa. Uusia asuinalueita suunniteltaessa ja vanhoja korjattaessa yhteisiin kohtaamispaikkoihin ulkona ja sisällä, kaduilla ja päivittäisissä palveluissa on kiinnitettävä huomiota. Pienillä investoinneilla ja hyvällä suunnittelulla voidaan saada suuri hyöty hyvinvoinnille. Yhteisölliseen asumiseen tulisi kaavoituksessa varata tontteja. VNK:n policy brief 9/2017: Asumisen yhteisöllisyydestä hyvinvointia iäkkäälle

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: yhteisöllisuus, asuinympäristö

Iäkkäät esiin osaajina, vaikuttajina

Tiistai 9.4.2019 - Riitta Karjalainen

Iäkkä t esiin osaajina, vaikuttajina

Iäkkäiden ihmisten elämänkokemus on liian vähän käytetty voimavara yhteiskunnan kehittämisessä. Heidän näkemyksiään kuullaan liian harvoin. Osa iäkkäistä on hyvätuloisia, mutta puolet 75+ ikäisistä kuuluu kahteen alimpaan tuloviidennekseen. Heidän koulutustasonsa on yhä parempi, mutta englanninkieltä taitamattomia on 75+ ikäisistä yhä yli puolet. Listaa voi jatkaa pitkään: iäkkäät ovat keskenään erittäin heterogeeninen joukko – heitä ei kannata niputtaa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: iäkäs, osaaja, vaikuttaja

Esteettömyys jä saavutettävuus on ikäystävällisyyttä parhaimmillaan

Maanantai 8.4.2019 - Riitta Karjalainen

Esteettömyys jä saavutettavuus on ikäystävällisyyttä parhaimmillaan
Noin 90 000 iäkästä asuu vähintään kolmikerroksissa hissittömässä kerrostalossa. Hissi ja esteettömyys ovat yli 75-vuotiaille keskeisiä asunnon ja asuinalueen valinnan kriteerit. Muutokset asuntojen korjausavustusten hakemisessa saattavat olla syynä siihen, että niitä haetaan vähemmän vaikka tarve on kasvanut ikäihmisten ja omaishoidon kasvun myötä. Neuvontaa tarvitaan enemmän. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuusdirektiivi ohjaavat toteuttamaan teknologiat, digitaaliset palvelut, asunnot, lähipalvelut, elinympäristön sekä liikenteen mahdollisimman esteettömästi ja kaikkien saavutettavina. WHOn Age Friendly Cities ja Healthy Cities -aloitteet ja verkostot ovat saaneet meillä vain vähän huomiota. Niiden suositukset ovat osin aivan samoja kuin päästövähennyksiin liittyvät suositukset, kuten tavoite asuinympäristön käveltävyydestä eli päivittäisen elämän kannalta asiointi on mahdollista kävellen.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: esteettömyys, saavutettavuus, ikäystävällinen

Iäkkäiden mielenterveyden tunnistaminen ja hoito on kannattavaa

Sunnuntai 7.4.2019 - Riitta Karjalainne

Iäkkäiden mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja hoito on kannattavaa
Hoitamatta jättäminen tulee kalliiksi ja aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Kaikkien edullisinta on vahvistaa mielen hyvinvointia psykososiaalisin menetelmin ja liikunnan avulla, jotta on voimavaroja selviytyä elämän muutostilanteista. Esimerkiksi masennuksesta kärsivän ikäihmisen terveydenhuoltokulut saattavat olla 50 % suuremmat kuin sellaisen ikäihmisen, jolla ei ole masennusta. Euroopan komission raportin mukaan ikäihmisten mielenterveyden edistämiseen sijoitetun pääoman tuotto on viidessä vuodessa viisinkertainen

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: iäkäs, mielenterveys, tunnistaminne

Suomen puhdas luonto

Lauantai 6.4.2019 - Riitta Karjalainen

Suomen puhdas luonto on brändin rakentamiselle olennainen tekijä myös siksi, ettei Suomella ole mitään selkeätä seikkaa, joka liitetään maailmalla välittömästi suomalaisuuteen.

Ruotsilla on Nobel-palkinto, englantilaisilla pop-musiikki, brasilialaisilla jalkapallo ja ranskalaisilla ruoka ja viini. Luonnossa - puhtaassa vedessä ja hiljaisuudessa - muhii suuri mahdollisuus, jos vain osaamme käyttää sen oikein.

Maabrändit ovat hitaasti kehittyviä, joten meidän on rakennettava sitä hiljalleen ja toivottava, että se luo meistä myönteisen kuvan maailmalla.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: luonto, puhdas , suomi

Kännättäviä investointejä yhdenvertäisiin liikuntämähdollisuuksiin

Lauantai 6.4.2019 - Riitta Karjalainen

Kannattavia investointeja yhdenvertaisiin liikuntamahdollisuuksiin
Iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on kustannustehokkaampaa satsata kuin maksaa esim. leikkausta vaativien lonkkamurtumien hoitokuluja, jotka ovat keskimäärin 30 000 euroa/murtuma vuodessa tai 50 000 euroa, jos henkilö jää ympärivuorokautiseen hoivaan. Liikkuminen ja liikunta ovat keskeisin keino estää muun muassa näitä murtumia sekä monia kansansairauksia. Mitä vanhempi ihminen on, sen enemmän ja nopeammin hän saa hyötyjä liikunnasta. Vain muutama prosenttia yli 65-vuotiaista liikkuu terveysliikuntasuositusten mukaisesti. Kyse ei ole lähellekään aina siitä, että he eivät haluaisi liikkua enemmän vaan siitä, ettei heille ole sopivia liikuntamahdollisuuksia. Tämä koskettaa erityisesti pienituloisia ja heitä, joilla on jo vaikeuksia toimintakyvyssään. Voimaa vanhuuteen -ohjelma on jo yli 10 vuotta lisännyt systemaattisesti näiden ihmisten liikunnan mahdollisuuksia kuntien ja järjestöjen yhteistyöllä. Olennaista on, että maakunta- ja kuntastrategioissa varmistetaan iäkkäiden terveysliikunta ja siihen liittyvä poikkisektorinen yhteistyö. Iäkkäiden terveysliikuntaa +75 edisti ensimmäisen kerran valtakunnallisesti Sipilän hallituksen kärkihanke (2017–2018), mutta työ on pahasti kesken ja iäkkäiden määrä kasvaa ennätyksellisen nopeasti

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: investointi, liikuntamahdollisuudet

Samapalkkaisuudesta

Perjantai 5.4.2019 - Riitta Karjalainen

Naisten ja miesten välinen palkkaero kaventuu Suomessa varsin hitaasti. Mikä sitten on suomalaisen palkkatasa-arvon tila nyt ja miten sukupuolten palkkaeroja voidaan kaventaa? Tätä pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön uudessa Samapalkkaisuuden perusteet ja edistäminen –artikkelikokoelmassa.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että palkkaeron kaventamisessa pitää ottaa käyttöön myös uusia keinoja.

Jotta sukupuolten palkkaero kapenisi, olisi naisten palkkojen noustava nopeammin kuin miesten.  On tärkeää tehostaa sekä syrjintäsuojaa että palkkatasa-arvoa tukevia toimenpiteitä kuten muun muassa työpaikan palkkakartoituksia. Pelkästään työpaikkakohtaisilla toimenpiteillä ei päästä eteenpäin. ”Tarvitaan myös työelämän ja palkkauksen rakenteiden muutoksia ja samapalkkaisuutta tukevaa palkka- ja sopimuspolitiikkaa.”

Emeritusprofessori, OTT Niklas Bruun huomauttaa, että naisten ja miesten samapalkkaisuuden vaatimus on ankkuroitu tukevasti Suomen perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen ja naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen.

”Suomi on ratifioinut sopimukset jo vuosikymmeniä sitten. Siitä huolimatta Suomea moititaan jatkuvasti siitä, että samapalkkaisuuden eteen ei tehdä tarpeeksi”, Bruun toteaa, ja lisää että palkkaeroja voidaan kaventaa tehokkaasti vain laajalla valikoimalla erilaisia tasa-arvopoliittisia toimia.

Tätä on jatkunut pitkään ja Tehy teettämässä tutkimuksissa kansalaisille, kansalaiset ihmettelevät miksei insinööri Amk palkka ole sama sairaanhoitaja amk tutkinnon suorittaniella. Niinpä, tähän asiaan on tartuttava, että naisen euro on sama kuin miesten euro.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sama palkka

Kivihiilen käyttökielto voiman 1.5.2029

Torstai 4.4.2019 - Riitta Karjalainen

Kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kielletään 1.5.2029 alkaen. Valtioneuvosto esitti, että laki vahvistetaan presidentin esittelyssä ja se tulisi voimaan huhtikuun alussa. Myös lait, joilla edistetään biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä sekä biopolttoöljyn käyttöä lämmityksessä ja työkoneissa vahvistetaan 29.3.2019.

Nyt vahvistettavat lait ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan tähtäävät kaikki samaan maaliin – entistä määrätietoisempaan ja nopeampaan toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kivihiilen osalta olemme sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa. On tärkeää, että saatu lyötyä perälaudan kivihiilen poltolle.

Kivihiilen kiellosta vallitsi myös eduskunnassa varsin suuri yksimielisyys, sillä ehdotettu laki hyväksyttiin siellä maaliskuun alussa äänin 170–14.

Kivihiilikielto liittyy myös vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Pitkäjänteisen energiapolitiikan tavoitteena on, että Suomi luopuu asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja siirtyy kohti päästötöntä energiajärjestelmää. Ensimmäisenä fossiilisista lopetetaan hiilen käyttö energian tuotannossa.

Kielto edistää Suomen energiajärjestelmän vähähiilisyyttä ja uusiutuvien energialähteiden

käyttöönottoa sekä terveellistä elinympäristöä. Sen myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin miljoonalla tonnilla vuodessa, samoin vähenevät rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muut päästöt.

Kyllä ilmastonmuutoksen tehdään paljon töitä, jonka olen ilolla huomannut.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kivihiili

Koululaiset toivovat lisää aikaa kavereiden kanssa

Keskiviikko 3.4.2019 - Riitta Karjalainen

Koululaiset toivovat elämäänsä lisää aikaa kavereiden kanssa. Ne koululaiset, joilla on kavereita, ovat myös tyytyväisiä elämäänsä. Sekä ylä- että alakoululaiset viettävät mieluiten vapaa-aikaa kotona. Koululaiset ovat hyvin kiinnostuneita vaikuttamaan ideoillaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin, erityisesti liittyen koulupäivään. Harrastamiseen koulussa on paljon kiinnostusta: tyttöjä kiinnostaa eniten kuvataide ja ratsastus, poikia parkour ja jalkapallo. Kyselyyn vastasi 95 000 koululaista perusopetuksen luokilta 1-10. Ministeri Sampo Terho julkisti tulokset keskiviikkona.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely on osallistujamäärällä mitattuna merkittävimpiä maamme lasten ja nuorten kuulemisen välineitä. Kolmatta kertaa järjestetyssä kyselyssä kysyttiin, mitä lapset ja nuoret toivovat elämäänsä lisää ja mihin heitä koskeviin asioihin heillä on kiinnostusta ja ideoita vaikuttaa. 

Kyselyn mukaan kaverit ovat tärkeitä koululaisten elämässä. Elämäänsä tyytyväisillä lapsilla ja nuorilla on enemmän kavereita ja vastaavasti elämäänsä tyytymättömät toivoisivat lisää kavereita.

Koululaiset viettävät vapaa-aikaa mieluiten kotona (74 %) tai kavereiden kanssa (70 %). Neljännes koululaisista toivoo lisää aikaa vanhempien kanssa, alakoululaisista jopa yli kolmannes. Lisää omaa aikaa toivoo 40 % sekä ala- että yläkoululaisista.

Koululaisilta kysyttiin, mitä heitä koskevia asioita he haluaisivat muuttaa. Lähes 60 prosenttia koululaisista haluaa muuttaa ja vaikuttaa asioihin. Ylivoimaisesti eniten lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa koulupäivään liittyviin asioihin: kouluruokailuun (36 %), välitunteihin (32 %), oppitunteihin (26 %), älylaitteiden käyttöön koulussa (24 %) ja koulumatkaan (22 %). Lisäksi heitä kiinnostaa vaikuttaminen omilla ideoilla luonto- ja luonnonsuojeluaiheisiin (25 %) sekä rakennettuun ja muuhun ympäristöön (19 %).

Myönteinen viesti lapsilta ja nuorilta on, että niillä koululaisilla, jotka eivät ole tyytyväisiä elämäänsä on enemmän vaikuttamiskiinnostusta ja ideoita verrattuna elämäänsä tyytyväisiin koululaisiin. 

Uusien asioiden oppiminen on kiinnostavaa 90 % koululaisista iästä riippumatta. Kuitenkin oikein kiinnostavaksi uusien asioiden oppimisen koki alle 30 % alakoululaisista ja vain 20 % yläkoululaisista.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: koululaiset, kaverit

Epäsuhta palveluiden saatavuudelle

Tiistai 2.4.2019 - Riitta Karjalainen

Tämä epäsuhta kasvaa nopeasti. Yhä isompi yhteiskunnan kipupiste on hyvin huonokuntoisten ja turvattomuutta kokevien iäkkäiden ihmisten yksinasuminen. Kysymys ei ole vain omasta valinnasta vaan siitä, että on korkea kynnys päästä asumaan ympäristöön, jossa on apua saatavana myös yöllä. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan riittämättömyys koskettaa laajasti myös heidän läheisiään. Omaishoidon merkitys on suuri, mutta tuen riittämättömyys omaishoitoperheille on osoitettu useissa tutkimuksissa samoin suuret alueelliset erot eri tukimuotojen saannissa. Näistä ongelmista on riittävästi tietoa ja oikeus saada tarvittaessa apua ja hoitoa on kirjattu perustuslakiin, puitelakeihin ja erityislainsäädäntöön. Palveluiden hankintojen ongelmat sekä suuret laatuongelmat vaativat ratkaisuja. Suurimpien vanhuspalveluyritysten haluttomuuteen investoida toiminnan kehittämiseen ja todettuun toiminnan epäluotettavuuteen on puututtava. Toimivat kuntoutuspalvelut ja toimintakykyä edistävä toimintakulttuuri vanhuspalveluissa toisivat hyvinvointia, kevennystä palvelujentarpeeseen ja mielekkyyttä vanhustyöhön. Työvoiman puute on suuri iäkkäiden tarvitsemissa palveluissa. Tarvitaan lisää koulutuspaikkoja sekä ohjelmaa maahanmuuton edistämiseen. THL:n kahdeksan faktaa vanhuspalveluiden tilasta

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: palvelut, saatavuus

Korkeakouluopiskeljoiden maahantulon integroimista.

Maanantai 1.4.2019 - Riitta Karjalainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sisäministeriö ovat asettaneet 22. maaliskuuta yhteistyöryhmän tukemaan korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista. Tavoitteena on löytää toimenpiteitä maahantulon ja oleskelulupakäytäntöjen sujuvoittamiseksi. Eri hallinnonalojen ja korkeakoulujen yhteistyötä tarvitaan, jotta korkeakouluopiskelijoiden maahantuloon liittyvät prosessit saataisiin nykyistä sujuvammiksi ja valmistuneilla opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomessa.

Työryhmän tehtävänä on muodostaa yhteinen tilanne- ja tavoitekuva kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessien sujuvuudesta ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumisesta sekä tarvittaessa ehdottaa parannuksia nykykäytäntöihin. Ryhmän tulee tehdä ehdotuksia siitä, miten poikkihallinnollista yhteistyötä voidaan tiivistää sekä lisätä verkostoitumista ja tiedonkulkua.

Suomen työikäisen väestön määrä vähenee, eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Yksi vastaus työmarkkinoiden ongelmiin on maahanmuutto. Kansainvälisten opiskelijoiden maahantulo- ja oleskelulupaprosessien lisäksi Suomessa on löydettävä uusia keinoja täällä valmistuneiden ulkomaalaisten työllistymisen edistämiseksi. On Suomelle eduksi, että täällä opiskellut henkilö pystyisi jäämään tänne myös töihin. Tämä on hyvä uudsistus

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: korkeakoulu, opiskelu

Kokemusasiantuntijat ja asiakasraatilaiset tärkeä osa asiakaspalvelua

Torstai 28.3.2019 - Riitta Karjlainen

Kokemusasiantuntijat ja asiakasraatilaiset tärkeä osa asiakaspalvelua

Kokemusasiantuntijat ja asiakasraatilaiset ovat saaneet aikaan parannuksia ja tehneet ehdotuksia muun muassa sairaalaruoasta, viestinnästä ja saavutettavuudesta

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: asiakasraati, vaalit 2019, asiakaspalvelu

Toimivaltaiset hoitotyön johtajat

Maanantai 18.3.2019 - Riitta Karjalainen

 

Toimivaltaiset hoitotyön johtajat. Hoitotyön johtajat vastaavat työn laadusta ja tuloksellisuudesta. Tarvitsemme organisaatioihin joka tasolle johtajia, jotka tuntevat hoitotyön sisällön ja jolla on johtamisosaamista. Hyvällä johtamisella mahdollistetaan sairaanhoitajien henkilöstöresurssien oikea jakautuminen,  huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä.

Laadukas ja tasa-arvoinen hoito on yhteinen asia.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hoitotyö, johtaja, laadukas, tasa-arvo

Sairaanhoitajien osaaminen oiekaan käyttöön

Sunnuntai 17.3.2019 - Riitta Karjalainen

Osaaminen oikeaan käyttöön. sairaanhoitajat ovat koulutettuja hoitotyön ammattilaista heidän tulee tehdä omaa koulutustaan vastaavaa työtä. Nyt näin ei tapahdu työpaikoilla. Sairaanhoitajien osaaminen tarvitaan potilaan hoitoon, sitä ei saa hukata. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: osaaminen

Henkilöstö mukaan päätöksentekoon

Lauantai 16.3.2019 - Riitta Karjalainen

Henkilöstö mukaan päätöksentekoon. Sairaanhoitajat on merkittävä ja suuri terveydenhuollon ammattiryhmä. He kohtaavat, auttavat ja ohjaavat potilaita päivittäin. Sairaanhoitajien kokemusta ja korkeaa ammattiosaamista on hyödynnettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä. Organisaatiolla tulee olla väylät avoimelle vuoropuhelulle

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päätöksenteko, henkilöstö

Kohtuullinen työmäärä ja resursointi.

Perjantai 15.3.2019 - Riitta Karjalainen

Kohtuullinen työmäärä ja resursointi.  Sairaanhoitajien työ on yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkityksellistä. Työvoiman resursoinnin pitää vastata hoidon tarvetta. Kukaan ei voi työskennellä äärirajoilla. Koulutettuun työvoimaan tulee panostaa, osaamistason heikentämisen vaikutukset näkyvät nopeasti. Sairaanhoitajamitoituksilla on selkeä yhteys hoitotuloksiin ja potilasturvallisuuteen

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työmäärä, resurssit

Työkyvystä huolehtiminen

Torstai 14.3.2019 - Riitta Karjalainen

Työkyvystä huolehtiminen. Sairaanhoitajien hyvinvointi näkyy väestön hyvinvointina. Hyvinvointi töissä heijastuu potilasturvallisuuteen ja tuo säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin. Työkyvystä huolehtiminen on investointi, ei kuluerä

 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: työkyky

Päivystävä ambulanssiyksikkö

Keskiviikko 13.3.2019 - Riitta Karjalainen


Valtuustoaloite liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista

 

Ensihoidon ja päivystysten kuormitus on kasvanut viime vuosina Turun EPPL- yhteispäivytyksessä. Yhä useampi ikääntynyt asuu – ja tulee asumaan tulevaisuudessakin-  kotona kotihoidon turvin tai tehostetutussa palveluasumisessa. Akuutissa tilanteessa tai asiakkaan voinnin heikentyessä ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi ja kuljettaa potilas sairaalaan/päivystykseen arvioon.

 

Moni ongelma voitaisiin kuitenkin ratkaista potilaan/asukkaan kotona. Myös Turun tulisi aktiivisesti kehittää vaihtoehtoisia tapoja vastata kasvaneeseen ensihoidon kysyntään ja kotihoidon tukemiseen sekä palveluasumisen yksiköiden akuutteihin päivystystarpeisiin.

 

Eksotessa on otettu käyttöön liikkuva sairaanhoitajan päivystysyksikkö, joka lähtee hätäkeskuksen tai esimerkiksi kotihoidon hälyttämänä potilaan kotiin. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen, tekee tutkimuksia ja vieridiagnostiikkaa, voi antaa lääkkeitä ja seurata potilaan vointia. Hänellä on mahdollisuus konsultoida lääkäriä etäyhteydellä. Kokeilusta on saatu hyviä tuloksia, ja toimintaa on laajennettu Lappeenrannasta Imatralle.

 

 Esitän, että Turun kaupunki selvittää, voitaisiinko liikkuvaa päivystysyksikköä pilotoida myös Turussa.

 

.26.2.2018

 

Riitta Karjalainen (kesk.)

Turun kaupunginvaltuutettu

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päivystys, ambulanssiyksikkö,

Vanhemmat kirjoitukset »