Tyks Akuuttiin integroidaan ikääntyneiden hoitoketjua parantava geriatrinen tiimimalli

Torstai 10.6.2021 - Riitta Karjalainen

Oli ilahduttavaa lukea Varsinais-Suomen sote-uutiskirjeestä Tyks Akuuttiin integroitava geriatrinen tiimin tulevasta toiminnasta , joka tekee ikääntyneen voinnin kokonaisarvion heti päivystyksessä. Näin mahdollinen muu avuntarve saadaan kartoitettua ja hoitoketju katkeamattomaksi ja sujuvammaksi. Myöhemmin malli saattaa olla hyödynnettävissä myös muissa Varsinais-Suomen kiirepalveluissa.

Geriatrinen osaaminen ja arvio akuuttitilanteissa -pilottihankkeessa pureudutaan erityisesti ikääntyneen päivystyskäyntiin johtaneisiin juurisyihin. Päivystykseen integroitava geriatrinen tiimi arvioi ikääntyneen kokonaisvoinnin ja jos akuutin hoidon jälkeen tunnistetaan tarkemman selvittelyn, jatkohoidon ja -palvelujen tarvetta, palveluketju jatkuu luontevasti asiakkaan kotikuntaan Varsinais-Suomessa.

Lue lisää »

Sinun varaasi kaiken laitan Yhteisvastuukonsertti 30.5.21

Tiistai 1.6.2021 - Riitta Karjalainen

Sinun varaasi kaiken laitan Yhteisvastuukonsertti Turun Maarian kirkosta 30.5.2021 klo 17.00 Pyhän kolminaisuuden päivänä

Konsertissa mukana Takuya Takashima, Timo Lehtovaara, Antero Lehtovaara, Terhi Lehtovaara, Helena Vuola, Jukka Saarinen, Petrus Nummijärvi sekä seurakuntamme kanttorit Marja Haikka, Tero Niemi, Ulla Vuola ja pastori Paavo Huotari. Haastattelussa Turun kaupungin asumispalvelujen päällikkö Riitta Karjalainen.

Haastattelu ja  konsertti löytyy:

https://www.turunseurakunnat.fi/maarian-seurakunta

Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräys pureutuu ikäihmisten taloudelliseen ahdinkoon

Eri syistä johtuva köyhyys koettelee vanhusväestöä Suomessa ja maailmalla. Vuoden 2021 Yhteisvastuukeräyksen tuotolla autetaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia ikäihmisiä niin Suomessa kuin kehittyvien maiden kriisialueilla. Keräys alkoi 7.2.2021.

Vähävaraiset vanhukset ovat usein tilanteessa, jossa vaikeudet kasaantuvat. Köyhyys aiheuttaa helposti terveydellisiä ongelmia, sosiaalista eristäytymistä, yksinäisyyttä ja digisyrjäytymistä. Eläkeiän köyhyyden merkittäviä tekijöitä voivat olla työelämän ulkopuolelle jääminen, kotiäitiys, työkyvyttömyys, pitkäaikaistyöttömyys, pienipalkkaisuus, sairaudet – tai näiden kaikkien yhdistelmä. Listalle kuuluvat myös kallis asuminen, peritty huono-osaisuus, mielenterveyden ongelmat sekä monet yllättävät tekijät.

Suomessa vanhusten köyhyys näyttäytyy eri tavoin eri puolilla maata. Myös puuttumiskeinot ilmiöön ovat monimuotoisia. Lähes 40 prosenttia eläkeläisistämme saa eläkettä alle 1 250 euroa kuukaudessa.

Lue lisää »

Maksuton harrastaminen koulupäivän yhteydessä

Maanantai 31.5.2021 - Riitta Karjalainen

Osattomuuden, toimettomuuden ja syrjäytymisen tunteet ajavat lapsia ja nuoria yhä nuoremmissa ikäluokissa epäterveisiin tapoihin käyttää aikaa. Nuoria vetää sosiaalisen median maailma ja epämääräinen oleskelu järkevämmän ja aktiivisemman tekemisen puutteessa. Liikuntaan ja harrastamiseen tulee ohjata tulevaisuudessa taloudellisia ja henkilöresursseja. Liikkuva koulu- hankkeissa löytyy esimerkkejä eri kunnissa ; taksijonoliikunta, välitunti- ja oppituntiliikunta, liikuntahaasteet, liikuntapajat, iltapäivätoiminta, liikuntakerhot, kisailut ja tapahtumat, jossa taitoja treenataan yhdessä kehittymällä pärjäävänä isossa ryhmässä.

Lue lisää »

Oppisopimus on työelämälähtöinen tapa opiskella ammatti

Torstai 20.5.2021 - Riitta Karjalainen

 

Työelämässä kärsitään jatkuvasta työvoiman puutteesta. Suurin pula henkilöstöstä koetaan sosiaali- ja terveysalalla ja suurin ammattiryhmä on lähihoitajat, joita on vaikea rekrytoida vakituisiin työsuhteisiin. Työvoiman liikkuvuus hoiva- ja hoitoaloilla on suurta. Hyvän työtilanteen vuoksi lähihoitajilla on mahdollisuus vaihtaa työpaikkaa ja sitoutuminen nykyiseen työhön on vähäistä. Tilanne on vaikeutunut entisestään ja näin ollen rekrytoinnissa tarvitaan uudenlaisia keinoja työvoimapulan taltuttamiseksi.

Lue lisää »

Nuoret aktiivisina kuntalaisina ja kansalaisina - edistäminen kaupungin tiloissa ja kouluissa

Maanantai 17.5.2021 klo 20:48 - Riitta Karjalainen

Sosioekonomiset erot ovat yhteiskunnassa kasvaneet ja vaikuttavat lisääntyvissä määrin nuorten äänestysaktiivisuuteen. Jokainen nuori oppii päätöksentekojärjestelmämme toiminnasta ja mahdollisuuksistaan vaikuttaa ympäröivässä yhteiskunnassa. Kanssakäyminen ja vuoropuhelu nuorten ja päättäjien välillä on tärkeää, jotta poliittinen päätöksentekojärjestelmä koetaan helpommin lähestyttävänä. Kaikkien osallistuminen yhteiseen päätöksentekoon on demokraattisen yhteiskunnan perusta.

Lue lisää »

Sosioekonomisten terveyserojen huomioiminen pandemian jälkitoimissa

Maanantai 17.5.2021 - Riitta Karjalainen

Ei hyvältä näytä osavuosikatsaus, siksi pormestarisopimus on tarpeellinen jatkossa ja siinä on hyvät keinot talouden kuntoon saamiseksi.

On kuitenkin todettava , että koronavuosi on ollut poikkeuksellinen. Ja toivotaan ettei vastaavaa lähitulevaisuudessa tule.

Lue lisää »

Kansainvälisen sairaanhoitajan 12.5 päivän kynnyksellä

Maanantai 10.5.2021 - Riitta Karjalainen

Aurinko lämmittää jo ja varhainen kevät tuo valoa luoden iloa ja toiveikkuutta.

Toiveikkuutta siitä, että kohta olisimme tilanteessa, jossa pääsemme tapaamaan toisiamme turvallisesti. Toiveikkuutta siitä, että kohta tämä koronapandemia on ohitse rokotusten kattavuuden edetessä kesää kohden

Lue lisää »

Lyhennetty työajan kokeilu Turun kaupungissa

Maanantai 19.4.2021 - Riitta Karjalainen

Kuusituntinen työpäivä teki 90-luvulla tehdyssä kokeilussa ison ns. tuottavuusloikan, mutta vajaan kolmen vuoden kokeilun jälkeen kuusituntisuus ei juurtunutkaan suomalaiseen työelämään. Kokeilun hyytymiseen oli useita syitä: työnantajien ja työntekijöiden epäluulo ja vastustus, monenlaiset sosiaaliset paineet, pelot palkkatulojen vähenemisestä tai palkkamenojen kasvamisesta, yhteiskunnan eritahtisuus ja kuntapuolella rahoituksen loppuminen.

Lue lisää »

Etätyö paikkariippumattomaksi

Maanantai 15.3.2021 - Riitta Karjalainen

Korona-aika on osoittanut, että aloilla kuin aloillakin pystytään tekemään työtä joko täysin tai osittain etänä paikkariippumattomasti. Monella työntekijällä on jäänyt etätyön ansiosta enemmän aikaa perheelle, läheisille ja harrastuksille, kun aikaa ei kulu työmatkoihin. Uusista työnteon malleista ja mahdollisuuksista on seurannut työntekijöille myös merkittäviä hyvinvointihyötyjä. Luonnon läheisyydellä on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin.

Lue lisää »

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuutta tehdään nyt

Perjantai 5.3.2021 - Riitta Karjalainen

Työ-ja elinkeinoministeriö julkaisi 15.2.21 raportin Katsaus sote-alan työvoimaan Toimintaympäristön ajankohtaisten muutosten ja pidemmän aikavälin tarkastelua.

Sosiaali- ja terveysalan työvoiman saatavuus näyttää raportin mukaan tulevaisuudessa haasteelliselta, ja työvoimapula on suurta. Rekrytointihaasteita on kaikilla aloilla, mutta pahinta sote-alalla. Tärkeää on siksi parantaa alan vetovoimaa ja työn tekemisen olosuhteita

Lue lisää »

Koronakorvaus Turun kaupungin Hyvinvointitoimialan koko henkilöstölle

Maanantai 15.2.2021 - Riitta Karjalainen

Valtion myöntämää korona-avustusta saa käyttää covid-19- epidemiaan varautumiseen, sen torjuntaan ja hoitoon, niihin liittyvän irtaimen käyttöomaisuuden hankintamenoihin mukaan lukien Sosiaali- ja terveysministeriön ohjauksen mukaisesti toteutettavat suojavälinehankinnat sekä muihin välttämättömiin covid-19- pandemiasta sairaanhoitopiirin toiminnalle aiheutuneisiin kustannuksiin. Avustuksen on tarkoitus vähentää sairaanhoitopiirin jäsenkuntien rahoitusosuutta siltä osin, kun avustuksella korvataan kunkin jäsenkunnan vastattavaksi kuuluvia kustannuksia.

Lue lisää »

Muovinkeräysastiat Turun tärkeisiin puistoihin

Maanantai 25.1.2021 - Riitta Karjalainen

Yksi Turun hienoista puolista ovat kaupungin kauniit vehreät puistot, joissa on kivaa viettää aikaa istuskellen, nauttien luonnosta ja kaupungin sykkeestä. Moni turkulainen hakee piknik-eväänsä kaupasta. Nämä ovat pakattuina muovi-pakkauksiin tai lasiin.

Lue lisää »

Kotisairaalan laajentaminen

Maanantai 14.12.2020 - Riitta Karjalainen

Turun kaupungin sairaalapalvelujen kotisairaalatoiminnan tehtävänä on tuottaa moniammatillisessa yhteistyössä turkulaisille potilaille mahdollisimman lyhyellä viiveellä laadukkaita, turvallisia ja näyttöön perustuvia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita kustannustehokkaasti sekä vuodeosasto-, kotisairaala- että polikliinisenä toimintana. Toiminnan tavoitteena on potilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen, elämän hallinnan tukeminen, potilaan kunnioittava kohtaaminen tai tukeminen tilanteessa, kun parantavaa hoitoa ei enää ole.

Lue lisää »

RAI- järjestelmän opetus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille (

Maanantai 14.12.2020 - Riitta Karjalainen

Suomalaisen yhteiskunta ikääntyy siten, että työikäisten ja lasten määrä vähenee samalla kun ikääntyneen väestön määrä kasvaa. Ennusteiden mukaan iäkkäiden määrä erityisesti vanhimmissa ikäryhmissä kasvaa voimakkaimmin. Väestön ikärakenteen muutoksesta seuraa, että yhteiskunnan on mukauduttava laajasti entistä iäkkäämmän väestön tarpeisiin. Ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja palvelujen turvaaminen edellyttää kunnilta ja alueilta tietoista ikääntymispolitiikkaa ja sitoutumista päätöksenteon kaikilla tasoilla.

Ikääntyneen väestön määrän kasvaessa heidän merkityksensä yhteiskunnassa kasvaa. Monet eläkeläiset ovat keskeinen voimavara vapaaehtoistoiminnassa, apuna perheittensä elämässä tai käyttävät edelleen ammatillista ja muuta osaamistaan työelämässä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, esteettömät asuin- ja elinympäristöt, lähipalvelut ja toimivat liikenneratkaisut helpottavat ihmisten kotona asumista ja vähentävät tai siirtävät pitkäaikaisten, säännöllisten palvelujen tarvetta. Tätä kautta myös hoiva- ja hoitopalvelujen kustannusten kasvua voidaan hillitä.

Vanhuspalvelulain (525/2020) käyttöönotto 1.10.20 sisältää myös pakollisen RAI-järjestelmän. Vanhuspalvelulaki eli Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista: RAI-arviointi tehdään ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon yksiköissä sekä säännöllisessä kotihoidossa (ml. tavallinen palveluasuminen), omaishoidossa ja perhehoidossa oleville asiakkaille. RAI on terveydentilan ja toimintakyvyn kattava arviointi, joka on yhtä aikaa täysin yksilöllinen ja kaikille sama. RAI takaa, että jokainen asiakas on samalla viivalla.

Pykälä 15 § Palvelutarpeiden selvittäminen: Säännöllisesti annettavissa palveluissa iäkkään henkilön palvelutarpeiden, toimintakyvyn ja hoitoisuuden selvittämisessä ja arvioinnissa on käytettävä kansallisena arviointi- ja seurantavälineenä RAI-arviointijärjestelmää.

Käytännössä tarkoittaa: RAI-arviointi tehtäisiin ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon yksiköissä sekä säännöllisessä kotihoidossa (ml. tavallinen palveluasuminen), omaishoidossa ja perhehoidossa oleville asiakkaille.

Lain 15 §:n 4 momentissa tarkoitettu palvelutarpeen ja toimintakyvyn arviointijärjestelmä olisi otettava käyttöön viimeistään 1.4.2023. Siirtymäaika lain voimaantulosta 1.4.2023 saakka mahdollistaisi RAI-arviointijärjestelmän käyttöönoton edellyttämät toimet ja kuntien sekä palveluntuottajien valmistautuminen RAIn käyttöönottoon.

 

 

RAI on terveydentilan ja toimintakyvyn kattava arviointi, joka on yhtä aikaa täysin yksilöllinen ja kaikille sama. RAI takaa, että jokainen asiakas on samalla viivalla. Tämä RAI-asian lisääminen opetussuunnitelmiin on hyvin tärkeä seikka tulevien ammattilaisten osaamisen tuottamisen näkökulmasta.

 

Esitän, että Turun kaupungin sivistystoimialan sosiaali -ja terveysalan oppilaitoksissa sekä yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun, Turun aikuiskoulutuskeskuksen kanssa laaditaan suunnitelma, miten opetussuunnitelmaan lisätään RAI- järjestelmän opetus sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille (lähihoitaja, sairaanhoitaja, fysioterapeutti jne).

 

Luottamusta työelämään ja tulevaisuuteen joulun alla

Perjantai 11.12.2020 - Riitta Karjalainen

Suomen sairaanhoitajaliiton valtuusto hyväksyi 21-22.11.20 kokouksessaan toimintasuunnitelman vuodelle 2021, jossa ensi vuoden jäseniltojen teemat ovat hyvinvointi ja työssäjaksaminen. Vuosien 2020-2021 teemana on "Maailma ilman sairaanhoitajia".

Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut TYÖ2030 -kehittämisohjelman, joka toimii myös tukena Suomen sairaanhoitajaliiton ensi vuoden tavoitteille. TYÖ2030 on työn ja työhyvinvoinnin kehittämisohjelma, joka tähtää toimintatapojen uudistamiseen ja teknologian tehokkaaseen hyödyntämiseen työpaikoilla sekä työelämäinnovaatioiden luomiseen. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä Suomi on johtava työelämäinnovaatioiden kehittäjä ja että Suomessa on maailman paras työhyvinvointi. TYÖ2030-ohjelman toimenpiteet vaikuttavat työllisyyteen, talouteen, työhyvinvointiin ja työurien jatkumiseen.  Kehittämisohjelma tukee eri alojen työpaikkoja ja niiden muodostamia verkostoja omassa kehittämistyössään.  Hyvä työ ja johtaminen kehittävät samanaikaisesti tuottavuutta ja työhyvinvointia. Työn murroksen ja teknologian aiheuttamat muutokset sekä koronakriisistä selviytyminen edellyttävät työpaikoilta toimintatapojen uudistumista. Ohjelman on tarkoitus jatkua yli hallituskausien aiempien kansallisten työelämän kehittämisohjelmien tapaan.  Ohjelman vetovastuu on STM:ssä, operatiivisesta työstä ja käytännön järjestelyistä vastaa Työterveyslaitos. 

Koronakriisi teki ohjelman tavoitteet entistä tärkeämmiksi ja ajankohtaisemmiksi. Koronakriisistä selviytyminen onkin ohjannut vuoden 2020 alun ohjelmatyötä. Poikkeusolojen uusia työkäytäntöjä ja selviytymistarinoita kerätään ja jaetaan verkkosivustolla https://stm.fi/tyo2030, jolle työyhteisöt voivat lähettää omia vinkkejään ja kertomuksiaan.

Toivomme hallituksessa, että jo kevään 2021 aikana pääsisimme järjestämään jäsentoimintaa ja virkistystapahtumia teille jäsenille lähitapaamisina.

Ja toivotamme kaikille alueyhdistyksen jäsenille oikein rauhaisaa ja rentouttavaa joulunaikaa

Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää

Maanantai 23.11.2020 - Riitta Karjalainen

Väestöennusteiden mukaan vuonna 2030 yli 25% on yli 65- vuotiaita. Kaikkien vanhimpien määrä kasvaa nopeimmin, joten yli 85- vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu seuraavien 20 vuoden aikana. Ikääntyminen koskettaa meitä kaikkia ja liittyy kaikkiin elämisenalueisiin- myös asumiseen.

Ikääntyneiden kotona asumisen tukeminen on tärkeää ikääntyvän väestön ja yhteiskunnan kannalta. Se liittyy asukkaiden toiveisiin, itsemääräämiseen ja tarkoituksenmukaiseen vanhuspalvelujen rakenteeseen. Ikääntyviä varten tarvitaan sopivia asuntoja ja ikäystävällisiä asuinalueita. Asuntokanta muuttuu hitaasti, ennakoiviin toimiin tulee paneutua hyvissä ajoin. Tällä hetkellä esteettömiä asuntoja on Suomessa noin 500 000 eli 15% asuntokannasta. Ympäristöministeriön käynnistämän Ikääntyvien asumisen toimenpideohjelman vuosille 2020-2021 mukaan. Tämä ei ole riittävää ikääntyvien tarpeisiin Turussakaan. Esteetön asunto on iäkkään henkilön tarve ja toive, se ei yksinään vastaa asumistarpeisiin. Iäkkäiden tarpeet tulee huomioida nykyisiä asuntoja ja asuinalueita korjattaessa sekä uusia rakennettaessa. Useimmin ikääntynyt asuu tulevaisuudessakin yksin, mikä lisää yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Erilaisilla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta edistävillä ratkaisuilla voidaan vähentää yksinäisyyden tunnetta

Lue lisää »

Matalan kynnyksen lyhytterapiapalveluista Turussa

Maanantai 16.11.2020 - Riitta Karjalainen

Matalan kynnyksen mielenterveysavun puutteellisuus on edelleen ongelma Turussa. Yksi tehokas keino mielenterveysongelmista kärsivien auttamiseen on lisätä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ihmisten saataville helposti ja nopeasti. Mielenterveyden keskusteluapu on tutkitusti toimivaa: jo neljä kertaa lyhytterapiaa puolittaa tutkitusti masennusoireet.

Lue lisää »

Liikkumista tukevia liikuntalaitteita koulujen pihoille

Maanantai 16.11.2020 - Riitta Karjalainen

Turun nuoret liikkuvat hyvin vähän. On tärkeää, että nuoria kannustetaan liikkumaan koulussa ja koulupäivän aikana.  Ikävä kyllä erityisesti yläkoulujen ja lukioiden pihat ja väli- ja hyppytuntien viettopaikat harvoin houkuttelevat nuoria urheilemaan ja liikkumaan.

Lue lisää »

Valtuustoaloite vapaaehtoistyön edistämiseksi

Maanantai 19.10.2020 - Riitta Karjalainen

Vapaaehtoistyö lisää ihmisten hyvinvointia ja lisää elämän merkityksellisyyden tunnetta. Turku haluaa olla maailman toimivin työ- ja opiskelukaupunki.

Lue lisää »

Hotus täytti 10 vuotta juurruttaakseen näyttöön perustuvaa toimintaa hoitotyöhön

Maanantai 12.10.2020 - Riitta Karjalainen

Hotus täytti 10 vuotta juurruttaakseen näyttöön perustuvaa toimintaa hoitotyöhön

Näyttöön perustuvan toiminnan (NPT) tarkoituksena on mahdollistaa tasalaatuinen ja turvallinen hoito hoitopaikasta tai hoitotyöntekijästä riippumatta. Suomessa näyttöön perustuvan toiminnan velvoite perustuu terveydenhuollon ammattihenkilöstöä sitovaan lainsäädäntöön ja eettisiin ohjeisiin. NPT todentuu hoitotyön käytännössä hoitotyöntekijöiden ja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden päätöksenteossa. Näytöllä tuloksiin -kilpailun tavoitteena on innostaa työyhteisöjä kehittämään näyttöön perustuvia yhtenäisiä käytäntöjä potilaan hoidon tulosten ja kansalaisten terveyden edistämisen sekä sote-palvelujen parantamiseksi. Parhaat hankkeet palkitaan ja esitellään seuraavassa Terveysalan kansallinen näyttöön perustuvan toiminnan symposiumissa helmikuussa 2022 samoin kuin viime kerralla.

Lue lisää »