Ennen kaikki oli paremmin, mutta jos tulevaisuudessa kaikki tehtäisiinkin fiksummin

Kun sairaalatason hoito järjestetään potilaalle kotiin, kulut ovat merkittävästi pienemmät kuin jos heidät hoidettaisiin osastoilla tai laitoksissa. Samalla selvittäisiin pienemmällä määrällä hoitajia, sillä raskas laitoshoito vaatii täyden määrän henkilökuntaa. Kotikäynnille tarvitaan osaava ammattilainen, usein sairaanhoitaja. Esimerkkinä jalassa oleva ruusutulehdus, joka vaatii usein suoneen annettavan kerran päivässä antibioottihoidon. Sairaanhoito toimii pitkälti sairaanhoitajan varassa ja potilas tapaa lääkäriä harvemmin. Toki lääkärin tulee olla kotisairaalassakin nopeasti ja helposti tavoitettavissa. Pohjois - Pohjanmaan hyvinvointialueella (Pohde) ollaan pidemmällä kuin muualla Suomessa, sillä palveluita on siirretty sairaaloista ja laitoksista koteihin. Laitoshoidon ja sairaalahoidon paikkoja on puolitettu, akuuttihoidon paikkoja karsittu. Palvelut rakennettiin kotisairaalan ja tilannekeskuksen varaan. Mallissa asiakkaat pysyvät kodeissaan tai asumisyksiköissään ja kotisairaala liikkuu.

Kotisairaalahoidon kustannusvaikutuksia ei ole Suomessa vielä kovin paljon tutkittu, mutta se jo tiedetään, että säästöt voivat olla mittavia osastohoitoon verrattuna. Esimerkkinä Helsingin yliopiston farmasian tiedekunnan tuoreessa vertailussa infuusiopumppuhoito potilaan kotona maksoi 40-70 prosenttia vähemmän kuin sairaalassa. Uudistumatta jääminen ei voi olla vaihtoehto, jos palvelut halutaan järjestää. Nykyisen raskaan mallin pyörittämiseen eivät rahat riitä eivätkä hoitajat. Osastoja on jouduttu jo nyt sulkemaan myös siksi, ettei ole tarpeeksi hoitajia. Suomalaiset voisivat saada sairaalahoitoa kotonaan paljon useammin kuin sitä vielä nykyään tarjotaan arvioi kotisairaalaan erikoistunut Itä-Suomen yliopiston professori Reino Pöyhiä (HS 5.2.23). Tulevaisuuden sairaaloita tarvittaneen kärjistäen etupäässä tehohoitoon, leikkaushoitoon ja synnytyksiä varten. Kotisairaalankin suurin menoerä on henkilöstökulut. Tarkkoja lukuja kustannusvaikutuksista ei vielä ole saatavilla, mutta se jo tiedetään, kun sairaanhoitaja käy kerran vuorokaudessa potilaan kotona, henkilöstökulut ovat samaa luokkaa kuin hoitolaitoksessakin. Jos käyntejä on tätä vähemmän, kotisairaala on halvempi.

Tulevaisuudessa saattohoitoa siirrettäneen enemmän kotisairaalahoitoon, sillä tutkimusten mukaan potilaat arvostavat kotiin tuotua saattohoitoa ja sairaalahoitoa. Kansainvälisissä tutkimuksissa kotiympäristö on koettu vapauttavana ja terapeuttisena verrattuna sairaalaan. Ammattilaiselle koti työympäristönä on varmastikin haasteellinen; oman persoonan likoon laittamista ilman ryhmätukea, jossa korostuu työn itsenäisyys.

Myös Varsinais-Suomen hyvinvointialueella tulee entisestään kehittää kotisairaalatoimintaa ja miettiä sen laajentamista koko alueelle. Tulevaisuutta tulee rakentaa fiksummin luopumalla turhista tiloista ja seinistä.