Suomen puhdas luonto

Lauantai 6.4.2019 - Riitta Karjalainen

Suomen puhdas luonto on brändin rakentamiselle olennainen tekijä myös siksi, ettei Suomella ole mitään selkeätä seikkaa, joka liitetään maailmalla välittömästi suomalaisuuteen.

Ruotsilla on Nobel-palkinto, englantilaisilla pop-musiikki, brasilialaisilla jalkapallo ja ranskalaisilla ruoka ja viini. Luonnossa - puhtaassa vedessä ja hiljaisuudessa - muhii suuri mahdollisuus, jos vain osaamme käyttää sen oikein.

Maabrändit ovat hitaasti kehittyviä, joten meidän on rakennettava sitä hiljalleen ja toivottava, että se luo meistä myönteisen kuvan maailmalla.

Lue lisää »

Kännättäviä investointejä yhdenvertäisiin liikuntämähdollisuuksiin

Lauantai 6.4.2019 - Riitta Karjalainen

Lue lisää »

Samapalkkaisuudesta

Perjantai 5.4.2019 - Riitta Karjalainen

Naisten ja miesten välinen palkkaero kaventuu Suomessa varsin hitaasti. Mikä sitten on suomalaisen palkkatasa-arvon tila nyt ja miten sukupuolten palkkaeroja voidaan kaventaa? Tätä pohditaan sosiaali- ja terveysministeriön uudessa Samapalkkaisuuden perusteet ja edistäminen –artikkelikokoelmassa.

Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että palkkaeron kaventamisessa pitää ottaa käyttöön myös uusia keinoja.

Jotta sukupuolten palkkaero kapenisi, olisi naisten palkkojen noustava nopeammin kuin miesten.  On tärkeää tehostaa sekä syrjintäsuojaa että palkkatasa-arvoa tukevia toimenpiteitä kuten muun muassa työpaikan palkkakartoituksia. Pelkästään työpaikkakohtaisilla toimenpiteillä ei päästä eteenpäin. ”Tarvitaan myös työelämän ja palkkauksen rakenteiden muutoksia ja samapalkkaisuutta tukevaa palkka- ja sopimuspolitiikkaa.”

Emeritusprofessori, OTT Niklas Bruun huomauttaa, että naisten ja miesten samapalkkaisuuden vaatimus on ankkuroitu tukevasti Suomen perustuslakiin ja Suomea sitoviin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukseen ja naisten syrjinnän poistamista koskevaan yleissopimukseen.

”Suomi on ratifioinut sopimukset jo vuosikymmeniä sitten. Siitä huolimatta Suomea moititaan jatkuvasti siitä, että samapalkkaisuuden eteen ei tehdä tarpeeksi”, Bruun toteaa, ja lisää että palkkaeroja voidaan kaventaa tehokkaasti vain laajalla valikoimalla erilaisia tasa-arvopoliittisia toimia.

Tätä on jatkunut pitkään ja Tehy teettämässä tutkimuksissa kansalaisille, kansalaiset ihmettelevät miksei insinööri Amk palkka ole sama sairaanhoitaja amk tutkinnon suorittaniella. Niinpä, tähän asiaan on tartuttava, että naisen euro on sama kuin miesten euro.

Kivihiilen käyttökielto voiman 1.5.2029

Torstai 4.4.2019 - Riitta Karjalainen

Kivihiilen käyttö sähkön tai lämmön tuotannon polttoaineena kielletään 1.5.2029 alkaen. Valtioneuvosto esitti, että laki vahvistetaan presidentin esittelyssä ja se tulisi voimaan huhtikuun alussa. Myös lait, joilla edistetään biopolttoaineiden käyttöä liikenteessä sekä biopolttoöljyn käyttöä lämmityksessä ja työkoneissa vahvistetaan 29.3.2019.

Nyt vahvistettavat lait ministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan tähtäävät kaikki samaan maaliin – entistä määrätietoisempaan ja nopeampaan toimintaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kivihiilen osalta olemme sen käytöstä luopuvien maiden etujoukossa. On tärkeää, että saatu lyötyä perälaudan kivihiilen poltolle.

Kivihiilen kiellosta vallitsi myös eduskunnassa varsin suuri yksimielisyys, sillä ehdotettu laki hyväksyttiin siellä maaliskuun alussa äänin 170–14.

Kivihiilikielto liittyy myös vuoteen 2030 tähtäävän kansallisen energia- ja ilmastostrategian toimeenpanoon. Pitkäjänteisen energiapolitiikan tavoitteena on, että Suomi luopuu asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä energian tuotannossa ja siirtyy kohti päästötöntä energiajärjestelmää. Ensimmäisenä fossiilisista lopetetaan hiilen käyttö energian tuotannossa.

Kielto edistää Suomen energiajärjestelmän vähähiilisyyttä ja uusiutuvien energialähteiden

käyttöönottoa sekä terveellistä elinympäristöä. Sen myötä hiilidioksidipäästöt vähenevät noin miljoonalla tonnilla vuodessa, samoin vähenevät rikkidioksidi-, raskasmetalli- ja muut päästöt.

Kyllä ilmastonmuutoksen tehdään paljon töitä, jonka olen ilolla huomannut.

Koululaiset toivovat lisää aikaa kavereiden kanssa

Keskiviikko 3.4.2019 - Riitta Karjalainen

Koululaiset toivovat elämäänsä lisää aikaa kavereiden kanssa. Ne koululaiset, joilla on kavereita, ovat myös tyytyväisiä elämäänsä. Sekä ylä- että alakoululaiset viettävät mieluiten vapaa-aikaa kotona. Koululaiset ovat hyvin kiinnostuneita vaikuttamaan ideoillaan omaa elämäänsä koskeviin asioihin, erityisesti liittyen koulupäivään. Harrastamiseen koulussa on paljon kiinnostusta: tyttöjä kiinnostaa eniten kuvataide ja ratsastus, poikia parkour ja jalkapallo. Kyselyyn vastasi 95 000 koululaista perusopetuksen luokilta 1-10. Ministeri Sampo Terho julkisti tulokset keskiviikkona.

Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely on osallistujamäärällä mitattuna merkittävimpiä maamme lasten ja nuorten kuulemisen välineitä. Kolmatta kertaa järjestetyssä kyselyssä kysyttiin, mitä lapset ja nuoret toivovat elämäänsä lisää ja mihin heitä koskeviin asioihin heillä on kiinnostusta ja ideoita vaikuttaa. 

Kyselyn mukaan kaverit ovat tärkeitä koululaisten elämässä. Elämäänsä tyytyväisillä lapsilla ja nuorilla on enemmän kavereita ja vastaavasti elämäänsä tyytymättömät toivoisivat lisää kavereita.

Koululaiset viettävät vapaa-aikaa mieluiten kotona (74 %) tai kavereiden kanssa (70 %). Neljännes koululaisista toivoo lisää aikaa vanhempien kanssa, alakoululaisista jopa yli kolmannes. Lisää omaa aikaa toivoo 40 % sekä ala- että yläkoululaisista.

Koululaisilta kysyttiin, mitä heitä koskevia asioita he haluaisivat muuttaa. Lähes 60 prosenttia koululaisista haluaa muuttaa ja vaikuttaa asioihin. Ylivoimaisesti eniten lapset ja nuoret haluavat vaikuttaa koulupäivään liittyviin asioihin: kouluruokailuun (36 %), välitunteihin (32 %), oppitunteihin (26 %), älylaitteiden käyttöön koulussa (24 %) ja koulumatkaan (22 %). Lisäksi heitä kiinnostaa vaikuttaminen omilla ideoilla luonto- ja luonnonsuojeluaiheisiin (25 %) sekä rakennettuun ja muuhun ympäristöön (19 %).

Myönteinen viesti lapsilta ja nuorilta on, että niillä koululaisilla, jotka eivät ole tyytyväisiä elämäänsä on enemmän vaikuttamiskiinnostusta ja ideoita verrattuna elämäänsä tyytyväisiin koululaisiin. 

Uusien asioiden oppiminen on kiinnostavaa 90 % koululaisista iästä riippumatta. Kuitenkin oikein kiinnostavaksi uusien asioiden oppimisen koki alle 30 % alakoululaisista ja vain 20 % yläkoululaisista.

Epäsuhta palveluiden saatavuudelle

Tiistai 2.4.2019 - Riitta Karjalainen

Tämä epäsuhta kasvaa nopeasti. Yhä isompi yhteiskunnan kipupiste on hyvin huonokuntoisten ja turvattomuutta kokevien iäkkäiden ihmisten yksinasuminen. Kysymys ei ole vain omasta valinnasta vaan siitä, että on korkea kynnys päästä asumaan ympäristöön, jossa on apua saatavana myös yöllä. Kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoivan riittämättömyys koskettaa laajasti myös heidän läheisiään. Omaishoidon merkitys on suuri, mutta tuen riittämättömyys omaishoitoperheille on osoitettu useissa tutkimuksissa samoin suuret alueelliset erot eri tukimuotojen saannissa. Näistä ongelmista on riittävästi tietoa ja oikeus saada tarvittaessa apua ja hoitoa on kirjattu perustuslakiin, puitelakeihin ja erityislainsäädäntöön. Palveluiden hankintojen ongelmat sekä suuret laatuongelmat vaativat ratkaisuja. Suurimpien vanhuspalveluyritysten haluttomuuteen investoida toiminnan kehittämiseen ja todettuun toiminnan epäluotettavuuteen on puututtava. Toimivat kuntoutuspalvelut ja toimintakykyä edistävä toimintakulttuuri vanhuspalveluissa toisivat hyvinvointia, kevennystä palvelujentarpeeseen ja mielekkyyttä vanhustyöhön. Työvoiman puute on suuri iäkkäiden tarvitsemissa palveluissa. Tarvitaan lisää koulutuspaikkoja sekä ohjelmaa maahanmuuton edistämiseen. THL:n kahdeksan faktaa vanhuspalveluiden tilasta

Lue lisää »

Korkeakouluopiskeljoiden maahantulon integroimista.

Maanantai 1.4.2019 - Riitta Karjalainen

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sisäministeriö ovat asettaneet 22. maaliskuuta yhteistyöryhmän tukemaan korkeakouluopiskelijoiden maahantuloa ja integroitumista. Tavoitteena on löytää toimenpiteitä maahantulon ja oleskelulupakäytäntöjen sujuvoittamiseksi. Eri hallinnonalojen ja korkeakoulujen yhteistyötä tarvitaan, jotta korkeakouluopiskelijoiden maahantuloon liittyvät prosessit saataisiin nykyistä sujuvammiksi ja valmistuneilla opiskelijoilla olisi paremmat mahdollisuudet työllistyä Suomessa.

Työryhmän tehtävänä on muodostaa yhteinen tilanne- ja tavoitekuva kansainvälisten opiskelijoiden maahantuloprosessien sujuvuudesta ja suomalaisille työmarkkinoille integroitumisesta sekä tarvittaessa ehdottaa parannuksia nykykäytäntöihin. Ryhmän tulee tehdä ehdotuksia siitä, miten poikkihallinnollista yhteistyötä voidaan tiivistää sekä lisätä verkostoitumista ja tiedonkulkua.

Suomen työikäisen väestön määrä vähenee, eikä työntekijöitä riitä kaikille aloille. Yksi vastaus työmarkkinoiden ongelmiin on maahanmuutto. Kansainvälisten opiskelijoiden maahantulo- ja oleskelulupaprosessien lisäksi Suomessa on löydettävä uusia keinoja täällä valmistuneiden ulkomaalaisten työllistymisen edistämiseksi. On Suomelle eduksi, että täällä opiskellut henkilö pystyisi jäämään tänne myös töihin. Tämä on hyvä uudsistus

Kokemusasiantuntijat ja asiakasraatilaiset tärkeä osa asiakaspalvelua

Torstai 28.3.2019 - Riitta Karjlainen

Lue lisää »

Toimivaltaiset hoitotyön johtajat

Maanantai 18.3.2019 - Riitta Karjalainen

Toimivaltaiset hoitotyön johtajat. Hoitotyön johtajat vastaavat työn laadusta ja tuloksellisuudesta. Tarvitsemme organisaatioihin joka tasolle johtajia, jotka tuntevat hoitotyön sisällön ja jolla on johtamisosaamista. Hyvällä johtamisella mahdollistetaan sairaanhoitajien henkilöstöresurssien oikea jakautuminen,  huolehditaan henkilöstön hyvinvoinnista ja osaamisen kehittämisestä.

Laadukas ja tasa-arvoinen hoito on yhteinen asia.

Sairaanhoitajien osaaminen oiekaan käyttöön

Sunnuntai 17.3.2019 - Riitta Karjalainen

Osaaminen oikeaan käyttöön. sairaanhoitajat ovat koulutettuja hoitotyön ammattilaista heidän tulee tehdä omaa koulutustaan vastaavaa työtä. Nyt näin ei tapahdu työpaikoilla. Sairaanhoitajien osaaminen tarvitaan potilaan hoitoon, sitä ei saa hukata. Mitkään muut ammattiryhmät eivät voi korvata sairaanhoitajien osaamista

Henkilöstö mukaan päätöksentekoon

Lauantai 16.3.2019 - Riitta Karjalainen

Henkilöstö mukaan päätöksentekoon. Sairaanhoitajat on merkittävä ja suuri terveydenhuollon ammattiryhmä. He kohtaavat, auttavat ja ohjaavat potilaita päivittäin. Sairaanhoitajien kokemusta ja korkeaa ammattiosaamista on hyödynnettävä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyössä. Organisaatiolla tulee olla väylät avoimelle vuoropuhelulle

Kohtuullinen työmäärä ja resursointi.

Perjantai 15.3.2019 - Riitta Karjalainen

Kohtuullinen työmäärä ja resursointi.  Sairaanhoitajien työ on yhteiskunnan ja yksilön kannalta merkityksellistä. Työvoiman resursoinnin pitää vastata hoidon tarvetta. Kukaan ei voi työskennellä äärirajoilla. Koulutettuun työvoimaan tulee panostaa, osaamistason heikentämisen vaikutukset näkyvät nopeasti. Sairaanhoitajamitoituksilla on selkeä yhteys hoitotuloksiin ja potilasturvallisuuteen

Työkyvystä huolehtiminen

Torstai 14.3.2019 - Riitta Karjalainen

Työkyvystä huolehtiminen. Sairaanhoitajien hyvinvointi näkyy väestön hyvinvointina. Hyvinvointi töissä heijastuu potilasturvallisuuteen ja tuo säästöjä terveydenhuollon kustannuksiin. Työkyvystä huolehtiminen on investointi, ei kuluerä

Päivystävä ambulanssiyksikkö

Keskiviikko 13.3.2019 - Riitta Karjalainen

Valtuustoaloite liikkuvan päivystysyksikön pilotoinnista

Ensihoidon ja päivystysten kuormitus on kasvanut viime vuosina Turun EPPL- yhteispäivytyksessä. Yhä useampi ikääntynyt asuu – ja tulee asumaan tulevaisuudessakin-  kotona kotihoidon turvin tai tehostetutussa palveluasumisessa. Akuutissa tilanteessa tai asiakkaan voinnin heikentyessä ei usein ole muuta vaihtoehtoa kuin soittaa ambulanssi ja kuljettaa potilas sairaalaan/päivystykseen arvioon.

Moni ongelma voitaisiin kuitenkin ratkaista potilaan/asukkaan kotona. Myös Turun tulisi aktiivisesti kehittää vaihtoehtoisia tapoja vastata kasvaneeseen ensihoidon kysyntään ja kotihoidon tukemiseen sekä palveluasumisen yksiköiden akuutteihin päivystystarpeisiin.

Eksotessa on otettu käyttöön liikkuva sairaanhoitajan päivystysyksikkö, joka lähtee hätäkeskuksen tai esimerkiksi kotihoidon hälyttämänä potilaan kotiin. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeen, tekee tutkimuksia ja vieridiagnostiikkaa, voi antaa lääkkeitä ja seurata potilaan vointia. Hänellä on mahdollisuus konsultoida lääkäriä etäyhteydellä. Kokeilusta on saatu hyviä tuloksia, ja toimintaa on laajennettu Lappeenrannasta Imatralle.

 Esitän, että Turun kaupunki selvittää, voitaisiinko liikkuvaa päivystysyksikköä pilotoida myös Turussa.

.26.2.2018

Riitta Karjalainen (kesk.)

Turun kaupunginvaltuutettu

Lue lisää »

Koulutuksen rakenteet ja sisällöt kuntoon.

Keskiviikko 13.3.2019 - Riitta Karjalainen

Koulutuksen rakenteet ja sisällöt kuntoon. Sairaanhoitajien koulutuksen pitää vastata tulevaisuuden työelämän tarpeita. Sekä teoreettisen opetuksen että kliinisen harjoittelun resurssit on taattava. Itsenäinen ja tasalaatuinen sairaanhoitajakoulutus on edellytys tasokkaalle potilashoidolle

Laajempia uranäkymiä ja mahdollisuuksia eri tehtäviin

Tiistai 12.3.2019 - Riitta Karjalainen

Ratkaisu 2 sairaanhoitajapulaan

Laajempia uranäkymiä ja mahdollisuuksia eri tehtäviin

Sairaanhoitajan laajennetuilla tehtävänkuvilla edistetään potilaiden hoitoon pääsyä ja hoidon kustannustehokkuutta sekä helpotetaan sairaanhoitaja- ja lääkärivajetta. Asiantuntijatehtävät ovat ensisijaisen tärkeitä hoitotyön vetovoimaisuuden kannalta, sillä ne tarjoavat arvokkaita urakehityspolkuja.

Kuinka estää sairaanhoitajapula?

Sunnuntai 10.3.2019

Sairaanhoitajapula

Lauantai 9.3.2019 - Riitta Karjalainen

Kansalaiset eivät halua tinkiä sosiaali - ja terveydenpalveluiden laadusta

Torstai 7.3.2019 - Riitta Karjalainen

Sosiaali- ja terveysalan (sote) ammattijärjestö Tehy teetti TNS Kantarin kautta tammikuussa 2019 kansalaisille kyselyn sosiaali- ja terveysalaan liittyvistä mielipiteistä. Kansalaisilta kysyttiin käsityksiä mm. sote-palveluiden laadusta, henkilöstön määrästä ja koulutustasosta, johtamisesta ja palkkauksesta.

Kyselyn mukaan suomalaiset pitävät sote-palveluiden laatua tärkeänä tulevaisuudessa. Vastanneista 96 % piti tärkeänä, että sosiaali- ja terveysalan henkilöstöresurssit pidetään riittävinä.  Peräti 94 % vastaajista on sitä mieltä, että terveyspalveluiden laadusta ei saa tinkiä sote-uudistuksessa.  Kaksi kolmesta (65 %) myös priorisoisi sosiaali- ja terveyspalveluita, kun mietitään verovarojen käyttöä. Laadukasta hoitoa on mahdoton toteuttaa ilman riittävää henkilöstöä ja osaamista. Myös johtamisen ja alan vetovoiman on oltava kunnossa..

Lue lisää »

Suomalaiset sairaanhoitajat ovat maailamn parhaita

Tiistai 5.3.2019 - Riitta Karjalainen

Suomalaiset sairaanhoitajat ovat maailman parhaita. Sairaanhoitajat on suuri ammattiryhmä, joka vastaa kokonaisvaltaisesta hoitotyöstä ja tuntee väestön arjen. Sairaanhoitaien työpanoksella ja osaamisella on merkitys väestön hyvinvointiin, hoitoon pääsyyn, toiminnan sujuvuuteen ja kustannuksiin. Tuleva vaalikausi tuo kiperiä valintoja tehtäväksi terveyden -ja sosiaalihuollon tulevaisuudesta. Sairaanhoitajien näkökulma on huomioitava sote-uudistuksessa.