Uusi laatusuositus kannustaa terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen

Tiistai 12.9.2017 - Riitta Karjalainen

Uusi laatusuositus kannustaa terveeseen ja toimintakykyiseen ikääntymiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Kuntaliitto ovat antaneet uuden laatusuosituksen hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi, joka on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.

Laatusuosituksessa nostetaan esiin viisi teema-aluetta, joista kullekin on omat suosituksensa. Teema-alueet käsittelevät toimintakykyisen ikääntymisen turvaamista, asiakas- ja palveluohjausta, henkilöstöä, ikäystävällistä palvelujen rakennetta ja teknologiaa.

Lue lisää »

Yksinäisyyden ehkäisemiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä

Perjantai 3.3.2017 - Riitta Karjalainen

Yksinäisyyden ehkäisemiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä

 

Yksinäisyyden monia ulottuvuuksia pohdittiin 1.4.2015 Helsingissä pidetyssä Yksinäisyysfoorumissa, johon sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty oli kutsunut kansalaisjärjestöjen edustajia ja yksinäisyystutkijoita, joiden mukaan yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka on tehtävä näkyväksi.

Yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja lievittää, jos se tunnistetaan ajoissa. Puhumalla yksinäisyys tulee todeksi, mutta on myös oltava joku, joka kuuntelee. Yksinäisyys on otettava huomioon kaikessa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, niin kaavoituksessa kuin palvelujen järjestämisessäkin. Yksinäisyys koskettaa kaikkia ihmisiä ja kaikkia hallinnonaloja. Siksi se onkin otettava yhdeksi ensi vaalikauden kärkiteemaksi."

Lue lisää »

Sairaanhoitajien työviihtyvyys huolena

Maanantai 27.2.2017 - Riitta Karjalainen

Sairaanhoitajien työviihtyvyys huolena

 

THL:n ylijohtaja Juhani Eskola kommetoi TESSO nro 3-2014 sairaanhoitajien avajaisissa sairaanhoitajien työn vetovoimaisuudesta.

Sairaanhoitajaliiton selvitys jäsenten työoloista, työhyvinvoinnista sekä alan vetovoimaisuudesta paljastaa , että etenkin nuoret hoitajat ovat tyytymättömiä työoloihinsa, Eniten tyytymättömyys kohdistui palkkaukseen, johtamiseen, henkilöstömäärään riittämättömyyteen sekä työhyvinvointiin liittyvään suunnitelmallisuuden puutteeseen.

Tulokset ovat huolestuttavia. Alan vetovoimaa heikentävät asiat on saatava kuntoon tai terveydenhuolto menettää ammattitaitoisen työvoimansa. Eskolan mukaan tarvitsemme nyt kipeästi terveyskeskusten, sairaaloiden ja sosiaalitoimen laitosten johtamiskäytäntöjen analysointia ja luultavasti modernisointia- sekä työntekijän autonomian lisäämistä.

 

Sairaanhoitajien eettisten ohjeiden mukaan sairaanhoitajat tukevat toinen toistaan potilaan hoitoa koskevassa päätöksenteossa, työssä jaksamisessa ja ammatillisessa kehittymisessä.

Tulevassa sote- muutoksessa tämä ohje on syytä nostaa uudelleen kunniapaikalle. ja toinen tärkeä asia on sosiaali-ja terveydenhuollon ammattiryhmien työnjakoa. Kuntien tulisi Eskolan mukaan hyödyntää ammatillista osaamista yhä joustavammin tarkoituksenmukainsen palvelurakenteen luomiseksi.

 

Lääkärin ja sairaanhoitajan työnjako voitaisiin tarkistaa hoitajavastanottoa kehittämällä, potilaan/asiakkaan omahoitoa tukemalla, sähköisillä konsultaatioita laventamalla, hoitajien lääkkeenmäärämisoikeutta lisäämällä ja sekä lääkärityövoiman vähentämisellä moniongelmaisten asiakkaiden hoidon ja palvelun toteuttamisessa

 

 

Riitta Karjalainen, puheenjohtaja

 

Varsinais-Suomen sairaanhoitajat ry

 

molempiParempi

Maanantai 13.2.2017 - Riitta Karjalainen

Yhdessä molempiparempi

Sairaanhoitajaliitolla ja Tehyllä on uusi yhteinen jäsenhankintakampanja Molempiparempi,joka käynnistyi marraskuussa 2016 Kotkasta. Siihen liittyvät sairaanhoitajien illat, joita on kaikkiaan 21 eri paikkakunnalla. Varsinais-Suomen ilta pidettiin Turussa 31.1.17 Hamburger Börsissä. Paikalla oli 126 kuulijaa.

Kiertueen tavoitteena oli koota alueilla sairaanhoitajia yhteen ja tarjota iltapalan äärellä niin jäsenyys- kuin ammatillista, taloudellista tietoa sekä yhteinen mukava hetki. Paikalle olivat tervetulleita kaikki sairaanhoitajat, jäsenet ja ei-jäsenet, myös opiskelijat. Illan aikana oli mahdollista liittyä jäseneksi, jolloin sekä uusi jäsen että suosittelija palkitaan paikan päällä.

Iltojen teemana oli: Sairaanhoitajan työnkuvat muuttuvat – entä osaaminen ja palkka?

Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa ja kuinka sitä ylläpidetään?

• Mitä mahdollisuuksia on urapolulla?
• Vastaako palkkaus työn vaativuutta?
• Sairaanhoitajaliiton ja Tehyn jäsenyys on tuplasti toimivin tapa pitää huolta itsestään ja omista eduistaan.

Paikalla olijoille tarjottiin tiivis tietopaketti sairaanhoitajan tulevaisuudesta sote-uudistuksen edetessä sekä millaisia urapolkuja sairaanhoitajalla on.

Sote-uudistusta voi seurata www.kimpassa-sivuilta. Alkuvuodesta 2017 on käynnistynyt kaikkien alatyöryhmien työskentely, joten muistiot löytyvät sieltä.

Sosiaali- ja terveydenhuollossa tapahtuu siis paljon tämän vuoden aikana. Päättäjiä pitää haastaa ja se onnistuu esimerkiksi Sairaanhoitajapäivien 23-24.3.17 paneelissa. Kuntavaalit, joita on kutsuttu myös sote-vaaleiksi antaa äänestäjille nyt mahdollisuuden vaikuttaa. Me tulemme nostamaan kaikkia askarruttavia kysymyksiä mm. Facebookissa.

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan perustaminen Turkuun

Maanantai 30.1.2017 - Riitta Karjalainen

Turun kaupunginvaltuuston kokous,30.1.2017

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan perustaminen Turkuun                                       

Vuonna 1986 Helsingin kaupunginhallitus perusti vapaaehtoistyön neuvottelukunnan edistämään ja kehittämään kaupungin ja vapaaehtoisyhteisöjen välistä yhteistoimintaa. Neuvottelukunnan jäsenistö koostuu kaupungin virastojen ja luottamusmiesten sekä eri sektoreilla toimivien vapaaehtoisjärjestöjen edustajista. Kaupunginhallitus nimittää neuvottelukunnan jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan

Lue lisää »

Työnjakoa uudistamalla nopeammin hoitoon ja joustavuutta palveluihin.

Perjantai 8.4.2016 - Riitta Karjalainen

Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmän selvitti sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen sekä optikon ja itsenäisenä ammatinharjoittajana toimivan suuhygienistin pro auctore -lääkkeenmääräämisen ja niiden edellyttämän koulutuksen toteutumista ja arvioi kehittämistarpeita. Selvityksen tekeminen perustuu valtioneuvoston asetukseen (1089/2010). Työryhmä kokosi aineiston kyselyjen, tilastotietojen, sairaanhoitajan lääkemääräysten auditoinnin ja työajan seurannan, erillisten selvitysten sekä kuulemistilaisuuksien avulla. Raportti antaa uutta tietoa lääkkeenmääräämiskoulutuksessa saadusta osaamisesta, rajatun lääkkeenmääräämisen turvallisuudesta sekä työnjaon kehittämisen vaikutuksista palveluiden joustavaan järjestämiseen, hoitoon pääsyyn ja kustannussäästöihin. Työryhmä teki ehdotukset (1) toimintayksiköille sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen toimenpanosta, tukemisesta, seurannasta ja omavalvonnasta, (2) sosiaali- ja terveysministeriölle säädösmuutosten valmistelemisesta ja lisäkoulutuksen rahoitusmahdollisuuksien selvittämisestä sekä (3) korkeakouluille koulutuksen kehittämisestä.

Lue lisää »

Työttömyys käy kalliiksi kunnille

Perjantai 17.4.2015 - Riitta Karjalainen

Työttömyys käy kunnille kalliiksi. Vuoden takaisesta sakkomaksujen määrä on noussut kuukausitasolla yli 12 miljoonaa euroa. Kunnat maksoivat Kelalle helmikuussa 12,7 miljoonaa euroa enemmän rahoitusosuutta työmarkkinatuesta, kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2014 helmikuussa kuntien maksuosuus Kelalle oli 18,7 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna summa oli noussut jo 31,4 miljoonaan euroon.

Kunnan osarahoittama työmarkkinatuki on kova pala purtavaksi kuntien talousviisaille. Vuoden vaihteesta lähtien kunnat ovat joutuneet kantamaan kortensa kekoon jo 300 päivää työttöminä olleista, kun aiemmin raja oli 500 työttömyyspäivää. Kun samaan aikaan työttömyys on pysynyt korkealla tasolla, niin ”sakkomaksut” kahmaisevat entistä suuremman osan kuntien tuloista.

Lue lisää »

Omaishoitajien tukemeinen hallituskaudella 2015-2018

Torstai 9.4.2015 - Riitta Karjalainen

Väestön ikääntyessä ja palvelurakenteen muuttuessa omaishoitajien asemaa on parannettava ja omaishoitajien jaksamista tukevaa palvelumuotoja kehitettävä. Omaishoito ei kuitenkaan rajoitu vain iäkkäisiin. Omaishoidettavat ovat eri-ikäisiä, synnynnäisesti tai myöhemmällä iällä pitkäaikassairastuneita tai vammaisia. Hyvän omaishoidon toteutuminen ja omaishoitajien määrän lisääminen ei voi perustua pelkästään sosiaali-ja terveydenhuollon tarpeisiin. Omaishoitoa tulee kehittää eri hallinnonalojen yhteistyönä- ympäristönsuunnittelu, liikenne- palo-ja pelastustoimi - ja eri näkökulmat huomioon ottaen uuden sote-alueiden hyvinvointisuunnitelmia.

Lue lisää »

Aikaa lähimmäisille

Sunnuntai 5.4.2015 - Riitta Karjalainen

Aikaa lähimmäiselle- ihmiset kantavat vastuuta lähimmäiaiatään antamalla heille aikaansa ja arkipäivän apua. Se on paitsi inhimillisesti , myös kansantaloutemme kannalta korvaamattoman arvokasta.

Lue lisää »

Yksinäisyyden ehkäisemiseksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä

Perjantai 3.4.2015 - Riitta Karjalainen

Yksinäisyyden monia ulottuvuuksia pohdittiin 1.4.2015 Helsingissä pidetyssä Yksinäisyysfoorumissa, johon sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty oli kutsunut kansalaisjärjestöjen edustajia ja yksinäisyystutkijoita, joiden mukaan yksinäisyys on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka on tehtävä näkyväksi.

Lue lisää »

Järjestöjen roolia omaishoitajien jaksamista tukevana tulee jatkaa

Torstai 2.4.2015 - Riitta Karjalainen

Järjestöjen rooli omaishoitajien jaksamista tukevana toimijana edellyttää pitkän aikavälin toiminnan suunnittelua ja vankkaa rahoituspohjaa. Raha-automaattiyhdistyksen sosiaali-ja terveysjärjestöjä tukeva avustustoiminta on ainutlaatuista. Järjestöpohjianen kuntien sosiaalipalveluja täydentävä auttamistyö tulee turvata myös tulevaisuudessa.

Lue lisää »

Hoitajjien näkemyksiä ikääntyneiden hoidosta

Maanantai 30.3.2015 - Riitta Karjalainen

Ikääntyneiden hoitotyötä koskevat raportit:Hoitajat vastasivat: Miten sinä toivoisit itseäsi hoidettavan, kun olet vanha?

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus selvitti hoitohenkilöstön käsityksiä ikääntyneiden hoidosta. Ammattilaisia pyydettiin arvioimaan ikääntyneiden hoitoa siitä näkökulmasta, miten he toivoisivat itseään hoidettavan.  Mitä he asioita he säilyttäisivät ja mitä muuttaisivat hoitotyössä?

Raportti luettavissa verkkosivuilta www.hotus.fi/hotus-fi/raportit

Raporttia lukiessa kannattaa kiinnittää huomio, että vastaajista 67 % työskenteli erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan vastaajista n. 11% työskenteli muualla esim. sosiaalihuollon alaisissa laitoksissa kuten vanhainkodeissa, palvelutaloissa. Onneksi siellä vanhustyön sisältöä ollaan kehitetty mallikkaasti ja asenteet ovat muuttuneet asukaslähtöisiksi.

 

 

 

 

SOSTE on merkittävä toimija sosiaali-ja terveyspalveluissa

Tiistai 17.3.2015 - Riitta Karjalainen

Tiistaina 17.3.2015 kokoontui SOSTE Sosiaali- ja terveys ry:n liittokokous. Pääsin kuulemaan ja näkemään järjestötyön kenttää Suomen sairaanhoitajaliiton edustajana..Kristiina Kumpula jatkaa valtuuston johdossa  Suomen Punaisen Ristin pääsihteeri Kristiina Kumpula jatkaa SOSTEn valtuuston puheenjohtajana. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin SOSTEn liittokokouksessa 17.3. johtaja Aarne Kiviniemi (kuvassa vas.) Sininauhaliitosta/Sininauhasäätiöstä ja toiseksi varapuheenjohtajaksi toiminnanjohtaja Markku Virkamäki Kehitysvammaisten palvelusäätiöstä. Valtuuston jäsenet ja varajäsenet valittiin vaalivaliokunnan esityksen mukaisesti.

Lue lisää »

Ruotsin kuningattaren Silvian nimikkostipendi jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa

Lauantai 21.2.2015 - Riitta Karjalainen

Ruotsin kuningattaren nimikkostipendi jaettiin nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.

 

 

Laura Virtanen valittiin joulukuussa 2014  Suomen Queen Silvia Nursing Award -stipendiaatiksi joten Laura on ensimmäinen suomalaisopiskelija, jolle palkinto myönnttiin. Ruotsin kuningatar Silvia pistäytyi Helsingissä perjantaina 20.2.15 , kun hänen nimikkostipendinsä jaettiin Suomessa ensi kertaa. Juhlatilaisuudessa mukana olleena tilaisuus oli hienostunut, erittäin lämminhenkinen , josta välittyi usko hyvään tulevaisuuteen vanhustyössä.

Lue lisää »

Hoitajamitoituksista vanhustenhuollossa

Keskiviikko 18.2.2015 - Riitta Karjalainen

Suomen poliittista vanhuuskeskustelua on käyty viime päivinä hoitajamitoituksista. Kansalaisille vaatimus hoitajamitoitusten kirjaamisesta lakiin saattaa jopa luoda kuvan vanhusten etua ajavasta politiikasta. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka mitoituksia koskeva laki astuisi voimaan, ei sillä vastata suomalaisen vanhustyön lähitulevaisuuden kaikkein olennaisimpiin kysymyksiin: miten täytämme lain edellyttämät hoitajamitoitukset, kun arvioiden mukaan jo kymmenen vuoden päästä Suomessa on väestön ikärakenteen muutoksista johtuen pulaa 20 000 - 100 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta? Ja toiseksi: miten turvaamme ikääntyneiden hyvinvoinnin silloinkin, kun sosiaali- ja terveysalaa koettelee ennen näkemätön henkilöstöresurssivaje?

Lue lisää »

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISOLOSUHTEITA ON PARANNETTAVA

Keskiviikko 11.2.2015 - Riitta Karjalainen

Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Vanhusväestön kotona-asumisen keskeisimpiä edellytyksiä ovat esteetön ja turvallinen sekä asuinkustannuksiltaan kohtuullinen asunto. Yleisimmät korjauksen tarpeet liittyvät pesutiloihin sisäänkäynteihin. Olemassa olevissa pesutiloissa voi olla erilaisia ongelmia: amme (jota ei pysty käyttämään), matala wc-istuin, tilantarve asukkaalle /avustajalle, tai tuen ottamisen tarve. Suomen pientalot ovat pitkälti rakennettu portaiden taakse. Yksikin porras hankaloittaa omatoimista kulkemista, jos jalka ei nouse. Parvekkeet saattavat olla ongelmaisia, kun niihin ei pääse liikkumisen apuvälineellä.

 

 

Vaikuttavuusselvitys veteraanien asunnoissa tehdyistä korjaustöistä tehtiin Vanhustyön keskusliiton toimesta vuonna 2013 Varsinais-Suomen alueella. Kohteita oli yhteensä 120 kappaletta ja niiden korjaukset ajoittuivat vuosille 1996–2012. Tutkituista kohteista 36 % oli sotainvalidien, 30 % veteraanien ja 34 % leskien asuntoja. Sen jälkeen selvitettiin miten he ovat pärjänneet asunnossaan korjaustöiden jälkeen. Asukkaiden keski-ikä oli korjaushetkellä 84,4 vuotta. Suurin osa korjauksista oli tehty saunatiloihin, sisäänkäynteihin ja puutteellisiin varustuksiin. Tulokset vakuuttavat. Vaikka asukkaat olivat iäkkäitä, olivat he asuneet korjauskohteissa yli 8 vuotta. Jopa 88% asui kohteessa, siis kotona edelleen. Näistä kohteista 42 oli sellaisia, että ellei korjausta olisi silloin tehty, olisi asukas joutunut muuttamaan muualle. Jos uusi koti olisi ollut palvelutalossa, olisivat palvelutalomaksut olleet tähän mennessä lähes 12 miljoonaa euroa. Näiden kohteiden korjauksiin oli saatu korjausavustuksia noin puoli miljoonaa euroa.

Iäkkäiden asuntojen korjaus siis kannattaa, mutta korjausmäärärahat ovat pieniä. Avustusten lisääminen ei aina riitä, ellei tulorajoja tarkastella uudelleen, sillä nykyisellään ne ovat liian alhaiset. Tällöin useammat ikääntyneet voivat niitä hakea. Tulorajat määritetään asetuksissa, eikä asetustekstiä ole aina haluttu lähteä muuttamaan. Vain pienituloisemmat pääsevät tulo-ja omaisuusrajoihin.

 

Maassamme vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Muutoin valtion - ja kuntataloutemme eivät selviä ikääntymiskehityksen haasteesta. Samaa haluavat ikääntyneet itse ja sitä edellyttää 1.7.2013 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki.

Kun asuminen nykyisessä asunnossa toimintakyvyn heikentyessä käy mahdottomaksi, eikä asunnon korjaaminenkaan vastaa tarpeisiin, ratkaisuna on muutto esteettömään ja turvalliseen asumiseen.

On huolehdittava esteettömien asuntojen tarjonnasta, ettei tarvita muuttoa palvelutaloon. On tartuttava hissittömien kerrostalojen korjaamiseen ja avustamiseen hissien rakentamiseksi. Pientaloasumisessa  esteettömyyden määräyksiä ei ole ja ikääntyneiden haasteina on kiinteistönhuolto mm. lumenluonti, lämmitysjärjestelmän ylläpito. Myös asuinympäristön turvattomuus ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen puute aiheuttavat haasteita ikääntyneiden kaupunkiasumisessa.

 

Valtion keinona on avustaa asuntokannan korjaamista ja palveluasuntojen tuottamista. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen edistämiseksi. Suunnitelmissa painotetaan kotona asumista, jolloin asuinolot, liikennepalvelut ja ympäristön esteettömyys ovat osa tätä suunnitelmaa. Tämä edellyttää kunnan eri toimijoiden /toimialojen kesken laajaa yhteistyötä. Erityisesti yli 80-vuotiaiden kansalaisten asumisolojen kehittämiseen tulisi suunnata kaikki mahdolliset voimavarat. Lähes kaikki meistä haluavat asua tutussa ja turvallisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista

 

Mediakasvatus

Lauantai 7.2.2015 - Riitta Karjalainen

Lasten ja nuorten mediamaailmasta Nummenpakan koulupäivässä 7.2.15

 

Nuoret eivät ole enää Facebookissa . Uudet tavat viestiä nuorilla onKick,,Instagram,

Whats up , sen sijaan nyt käytössä.

"Keksintö suoraan helvetistä", kirjoittaa erityisopettaja Olli

Heikkinen vaatii vanhempia reagoimaan lasten ja nuorten kännykkäriippuvuuteen.

 Sosiaalisen median tarpeet: tuottaa mielihyvää, kun joku

tykkää esim. Facebook sivuista. Tykkäämisen aikakausi, laikkailu, aiheuttaa

SOME-riippuvuutta.Jo lähes kaikilla on jo ekaluokasta alkaen älykännykkä.Onko tarpeen?

 Kännykkän käyttö työpäivän aikana vaihtelee, mutta jos autolla

ajellessakin tulee kännykkää ikävä, niin piipahda www.päihdelinkki.fi- sivuilla ja testaa  Nettiriippuvuustestilla omasi; oletko netti riippuvainen.

 

Kulttuurinmuutos selfiet , miten pitää asiaan suhtautua?

Mikä hämmentää eniten mediamaailmassa? Käytön määrä, kaikki eivät ole mediassa

 Ikärajat olemassa, ei suosituksia vaan laki, lain

noudattaminen. On hyvä muistaa , että ikärajoitukset perustuvat yhdysvaltaiseen

lainsäädäntöön. Lapset ovat SOMEssajoko omalla profiiliaan tai vanhempien

profiilissa-kuvissa ja teksteissä.HS 15.1.14: Facebook menettää otettaan

teineistäkin. Nuoret jakavat aikansa yhä useampien yhteisöpalveluiden

kesken.Puhelin tulee mukaan suihkuunkin. Dosentti Sara Sintonen:puhelin on

lapselle yksi tärkeimmistä asioista elämässään. Miten tämä kuva saadaan oikaistuksi?

 Suosituimmat palvelut netissä:-luetaan, katsellaan sisältöjä, tuotetaan tekstipohjaisia  sisältöjä (päivityksiä), kommentteja,

- käydään reaaliaikaista keskustelua, kerrotaan omista tekemisistä.

 Käy tutustumassa...ask.fm

 

Pelisäännöt 

Lapsi laiminlyövät kavereita, harrastuksia tai

koulunkäyntiä median käytön vuoksi. Lapsi ei nuku tarpeeksi ja arkirutiinit

kärsivät, lapsella on terveydentilan heikkenemiseen liittyviäoireita, kuten

univaikeuksien.Lapsi on ärtynyt ollessaan poissa ruudun ääressä Lapsi

peittele median käytön laajuutta perheenjäseniltä.

 

Pelisäännöt, mediakäytön taitojen opastus....löytyy netistä www.mediakasvatus.fi--

materiaalit-- materiaalia medikasvatukseen