Työttömyys käy kalliiksi kunnille

Erja Lindbergin (työllisyyspoliittisen kuntakokeilun pääsihteeri Kuntaliitto) mukaan kunnat saivat pienen kompensaation yhteisöveropuolelta, mutta kustannukset nousivat siitä huolimatta selvästi.

Työhaluja on – työtä ei

Kelan tilastojen mukaan tammikuussa 300-499 päivää työttöminä olleista kunnat maksoivat 6,5 miljoonaa euroa. Helmikuussa summa oli 6,1 miljoonaa. Loppuosa sakkomaksujen kasvusta selittyy korvattavien päivien kasvusta pidempään työttömänä olleiden osalta.

Kunnilla ei oikein ole työkaluja, joilla puuttua tähän ryhmään 300-499 päivää työttömänä olleet. Joka puolella varmasti mietitään ongelmaan ratkaisua, mutta mitään helppoa ratkaisua ei ole olemassa. Näillä ihmisillä on koulutusta ja työhaluja, mutta ei ole töitä. He eivät oikein sovellu kuntouttavaan työtoimintaankaan, jos kaikki muut asiat työpaikkaa lukuun ottamatta ovat kunnossa.Korkeasti koulutettujen työttömyys on lisääntynyt selkeästi ja tänä päivänä työttömyys koskee ihan kaikkia.

Työpaikka maalina

Työllisyyden kuntakokeiluissa eri puolilla maata on kehitelty uusia keinoja helpottaa ja nopeuttaa ihmisten paluuta työelämään. Työttömyys on ihmiselle elämänvaihe, jolloin yksi ongelma synnyttää ajan mittaan uusia ongelmia. Työllisyyden kuntakokeiluissa mietitään asioita tavallista kokonaisvaltaisemmin ja se on oikea suunta. Työttömyyteen liittyy myös paljon muita ongelmia, esimerkiksi maksuhäiriöiden määrä on lisääntynyt selvästi. Ihmisillä on useita erilaisia ongelmia.

Yhteistyö ympäröivän yhteiskunnan kanssa on oleellista, kun asioihin etsitään parannuskeinoja. Kaikki pärjäävät, kun ihminen työllistyy. Sakkomaksut pienenevät, verotulot lähtevät rullaamaan, ihminen saa järkevää tekemistä ja yritys osaavaa työvoimaa.