Omaishoitajien tukemeinen hallituskaudella 2015-2018

Torstai 9.4.2015 - Riitta Karjalainen

Väestön ikääntyessä ja palvelurakenteen muuttuessa omaishoitajien asemaa on parannettava ja omaishoitajien jaksamista tukevaa palvelumuotoja kehitettävä. Omaishoito ei kuitenkaan rajoitu vain iäkkäisiin. Omaishoidettavat ovat eri-ikäisiä, synnynnäisesti tai myöhemmällä iällä pitkäaikassairastuneita tai vammaisia. Hyvän omaishoidon toteutuminen ja omaishoitajien määrän lisääminen ei voi perustua pelkästään sosiaali-ja terveydenhuollon tarpeisiin. Omaishoitoa tulee kehittää eri hallinnonalojen yhteistyönä- ympäristönsuunnittelu, liikenne- palo-ja pelastustoimi - ja eri näkökulmat huomioon ottaen uuden sote-alueiden hyvinvointisuunnitelmia.

Lue lisää »

Hoitajjien näkemyksiä ikääntyneiden hoidosta

Maanantai 30.3.2015 - Riitta Karjalainen

Ikääntyneiden hoitotyötä koskevat raportit:Hoitajat vastasivat: Miten sinä toivoisit itseäsi hoidettavan, kun olet vanha?

Hoitotyön tutkimussäätiö Hotus selvitti hoitohenkilöstön käsityksiä ikääntyneiden hoidosta. Ammattilaisia pyydettiin arvioimaan ikääntyneiden hoitoa siitä näkökulmasta, miten he toivoisivat itseään hoidettavan.  Mitä he asioita he säilyttäisivät ja mitä muuttaisivat hoitotyössä?

Raportti luettavissa verkkosivuilta www.hotus.fi/hotus-fi/raportit

Raporttia lukiessa kannattaa kiinnittää huomio, että vastaajista 67 % työskenteli erikoissairaanhoidossa. Sen sijaan vastaajista n. 11% työskenteli muualla esim. sosiaalihuollon alaisissa laitoksissa kuten vanhainkodeissa, palvelutaloissa. Onneksi siellä vanhustyön sisältöä ollaan kehitetty mallikkaasti ja asenteet ovat muuttuneet asukaslähtöisiksi.

IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISOLOSUHTEITA ON PARANNETTAVA

Keskiviikko 11.2.2015 - Riitta Karjalainen

Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Vanhusväestön kotona-asumisen keskeisimpiä edellytyksiä ovat esteetön ja turvallinen sekä asuinkustannuksiltaan kohtuullinen asunto. Yleisimmät korjauksen tarpeet liittyvät pesutiloihin sisäänkäynteihin. Olemassa olevissa pesutiloissa voi olla erilaisia ongelmia: amme (jota ei pysty käyttämään), matala wc-istuin, tilantarve asukkaalle /avustajalle, tai tuen ottamisen tarve. Suomen pientalot ovat pitkälti rakennettu portaiden taakse. Yksikin porras hankaloittaa omatoimista kulkemista, jos jalka ei nouse. Parvekkeet saattavat olla ongelmaisia, kun niihin ei pääse liikkumisen apuvälineellä.

Vaikuttavuusselvitys veteraanien asunnoissa tehdyistä korjaustöistä tehtiin Vanhustyön keskusliiton toimesta vuonna 2013 Varsinais-Suomen alueella. Kohteita oli yhteensä 120 kappaletta ja niiden korjaukset ajoittuivat vuosille 1996–2012. Tutkituista kohteista 36 % oli sotainvalidien, 30 % veteraanien ja 34 % leskien asuntoja. Sen jälkeen selvitettiin miten he ovat pärjänneet asunnossaan korjaustöiden jälkeen. Asukkaiden keski-ikä oli korjaushetkellä 84,4 vuotta. Suurin osa korjauksista oli tehty saunatiloihin, sisäänkäynteihin ja puutteellisiin varustuksiin. Tulokset vakuuttavat. Vaikka asukkaat olivat iäkkäitä, olivat he asuneet korjauskohteissa yli 8 vuotta. Jopa 88% asui kohteessa, siis kotona edelleen. Näistä kohteista 42 oli sellaisia, että ellei korjausta olisi silloin tehty, olisi asukas joutunut muuttamaan muualle. Jos uusi koti olisi ollut palvelutalossa, olisivat palvelutalomaksut olleet tähän mennessä lähes 12 miljoonaa euroa. Näiden kohteiden korjauksiin oli saatu korjausavustuksia noin puoli miljoonaa euroa.

Iäkkäiden asuntojen korjaus siis kannattaa, mutta korjausmäärärahat ovat pieniä. Avustusten lisääminen ei aina riitä, ellei tulorajoja tarkastella uudelleen, sillä nykyisellään ne ovat liian alhaiset. Tällöin useammat ikääntyneet voivat niitä hakea. Tulorajat määritetään asetuksissa, eikä asetustekstiä ole aina haluttu lähteä muuttamaan. Vain pienituloisemmat pääsevät tulo-ja omaisuusrajoihin.

Maassamme vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Muutoin valtion - ja kuntataloutemme eivät selviä ikääntymiskehityksen haasteesta. Samaa haluavat ikääntyneet itse ja sitä edellyttää 1.7.2013 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki.

Kun asuminen nykyisessä asunnossa toimintakyvyn heikentyessä käy mahdottomaksi, eikä asunnon korjaaminenkaan vastaa tarpeisiin, ratkaisuna on muutto esteettömään ja turvalliseen asumiseen.

On huolehdittava esteettömien asuntojen tarjonnasta, ettei tarvita muuttoa palvelutaloon. On tartuttava hissittömien kerrostalojen korjaamiseen ja avustamiseen hissien rakentamiseksi. Pientaloasumisessa  esteettömyyden määräyksiä ei ole ja ikääntyneiden haasteina on kiinteistönhuolto mm. lumenluonti, lämmitysjärjestelmän ylläpito. Myös asuinympäristön turvattomuus ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen puute aiheuttavat haasteita ikääntyneiden kaupunkiasumisessa.

Valtion keinona on avustaa asuntokannan korjaamista ja palveluasuntojen tuottamista. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen edistämiseksi. Suunnitelmissa painotetaan kotona asumista, jolloin asuinolot, liikennepalvelut ja ympäristön esteettömyys ovat osa tätä suunnitelmaa. Tämä edellyttää kunnan eri toimijoiden /toimialojen kesken laajaa yhteistyötä. Erityisesti yli 80-vuotiaiden kansalaisten asumisolojen kehittämiseen tulisi suunnata kaikki mahdolliset voimavarat. Lähes kaikki meistä haluavat asua tutussa ja turvallisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista