IKÄÄNTYNEIDEN ASUMISOLOSUHTEITA ON PARANNETTAVA

Keskiviikko 11.2.2015 - Riitta Karjalainen

Erityisesti hyvin iäkkäiden osuus kasvaa voimakkaasti eliniän pitenemisen ja suurten ikäluokkien vaikutuksesta. Vanhusväestön kotona-asumisen keskeisimpiä edellytyksiä ovat esteetön ja turvallinen sekä asuinkustannuksiltaan kohtuullinen asunto. Yleisimmät korjauksen tarpeet liittyvät pesutiloihin sisäänkäynteihin. Olemassa olevissa pesutiloissa voi olla erilaisia ongelmia: amme (jota ei pysty käyttämään), matala wc-istuin, tilantarve asukkaalle /avustajalle, tai tuen ottamisen tarve. Suomen pientalot ovat pitkälti rakennettu portaiden taakse. Yksikin porras hankaloittaa omatoimista kulkemista, jos jalka ei nouse. Parvekkeet saattavat olla ongelmaisia, kun niihin ei pääse liikkumisen apuvälineellä.

 

 

Vaikuttavuusselvitys veteraanien asunnoissa tehdyistä korjaustöistä tehtiin Vanhustyön keskusliiton toimesta vuonna 2013 Varsinais-Suomen alueella. Kohteita oli yhteensä 120 kappaletta ja niiden korjaukset ajoittuivat vuosille 1996–2012. Tutkituista kohteista 36 % oli sotainvalidien, 30 % veteraanien ja 34 % leskien asuntoja. Sen jälkeen selvitettiin miten he ovat pärjänneet asunnossaan korjaustöiden jälkeen. Asukkaiden keski-ikä oli korjaushetkellä 84,4 vuotta. Suurin osa korjauksista oli tehty saunatiloihin, sisäänkäynteihin ja puutteellisiin varustuksiin. Tulokset vakuuttavat. Vaikka asukkaat olivat iäkkäitä, olivat he asuneet korjauskohteissa yli 8 vuotta. Jopa 88% asui kohteessa, siis kotona edelleen. Näistä kohteista 42 oli sellaisia, että ellei korjausta olisi silloin tehty, olisi asukas joutunut muuttamaan muualle. Jos uusi koti olisi ollut palvelutalossa, olisivat palvelutalomaksut olleet tähän mennessä lähes 12 miljoonaa euroa. Näiden kohteiden korjauksiin oli saatu korjausavustuksia noin puoli miljoonaa euroa.

Iäkkäiden asuntojen korjaus siis kannattaa, mutta korjausmäärärahat ovat pieniä. Avustusten lisääminen ei aina riitä, ellei tulorajoja tarkastella uudelleen, sillä nykyisellään ne ovat liian alhaiset. Tällöin useammat ikääntyneet voivat niitä hakea. Tulorajat määritetään asetuksissa, eikä asetustekstiä ole aina haluttu lähteä muuttamaan. Vain pienituloisemmat pääsevät tulo-ja omaisuusrajoihin.

 

Maassamme vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Muutoin valtion - ja kuntataloutemme eivät selviä ikääntymiskehityksen haasteesta. Samaa haluavat ikääntyneet itse ja sitä edellyttää 1.7.2013 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki.

Kun asuminen nykyisessä asunnossa toimintakyvyn heikentyessä käy mahdottomaksi, eikä asunnon korjaaminenkaan vastaa tarpeisiin, ratkaisuna on muutto esteettömään ja turvalliseen asumiseen.

On huolehdittava esteettömien asuntojen tarjonnasta, ettei tarvita muuttoa palvelutaloon. On tartuttava hissittömien kerrostalojen korjaamiseen ja avustamiseen hissien rakentamiseksi. Pientaloasumisessa  esteettömyyden määräyksiä ei ole ja ikääntyneiden haasteina on kiinteistönhuolto mm. lumenluonti, lämmitysjärjestelmän ylläpito. Myös asuinympäristön turvattomuus ja sosiaalisten kohtaamispaikkojen puute aiheuttavat haasteita ikääntyneiden kaupunkiasumisessa.

 

Valtion keinona on avustaa asuntokannan korjaamista ja palveluasuntojen tuottamista. Vanhuspalvelulaki velvoittaa kunnat laatimaan suunnitelman ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä iäkkäiden tarvitsemien palvelujen edistämiseksi. Suunnitelmissa painotetaan kotona asumista, jolloin asuinolot, liikennepalvelut ja ympäristön esteettömyys ovat osa tätä suunnitelmaa. Tämä edellyttää kunnan eri toimijoiden /toimialojen kesken laajaa yhteistyötä. Erityisesti yli 80-vuotiaiden kansalaisten asumisolojen kehittämiseen tulisi suunnata kaikki mahdolliset voimavarat. Lähes kaikki meistä haluavat asua tutussa ja turvallisessa ympäristössä niin pitkään kuin mahdollista

 

Puheenjohtajan suusta: Heleää helmikuuta

Sunnuntai 8.2.2015 - Riitta Karjalainen

Marttailu (substantiivi), marttailla (verbi) tarkoittaa yhteen kokoontumista ja yhdessä tekemistä.

Vapaaehtoistyön tekeminen on yhdenlaista marttailua; yhdessä tekemistä. Yksi sairaanhoitajayhteisön tunnettu marttailija on Suomen sairaanhoitajaliiton puheenjohtaja Merja Merasto. Merja on myös aito Martta, sillä Merja toimi Martta-liiton toiminnanjohtajana vuosina 2007-2010.

Tässä taloudellisessa vaikeassa ajassa korostuu toisista välittäminen ja yhteiskuntavastuu, siksi haluan nostaa tämän aiheen sairaanhoitaja-yhteisön keskusteluun.

Lue lisää »

Mediakasvatus

Lauantai 7.2.2015 - Riitta Karjalainen

Lasten ja nuorten mediamaailmasta Nummenpakan koulupäivässä 7.2.15

 

Nuoret eivät ole enää Facebookissa . Uudet tavat viestiä nuorilla onKick,,Instagram,

Whats up , sen sijaan nyt käytössä.

"Keksintö suoraan helvetistä", kirjoittaa erityisopettaja Olli

Heikkinen vaatii vanhempia reagoimaan lasten ja nuorten kännykkäriippuvuuteen.

 Sosiaalisen median tarpeet: tuottaa mielihyvää, kun joku

tykkää esim. Facebook sivuista. Tykkäämisen aikakausi, laikkailu, aiheuttaa

SOME-riippuvuutta.Jo lähes kaikilla on jo ekaluokasta alkaen älykännykkä.Onko tarpeen?

 Kännykkän käyttö työpäivän aikana vaihtelee, mutta jos autolla

ajellessakin tulee kännykkää ikävä, niin piipahda www.päihdelinkki.fi- sivuilla ja testaa  Nettiriippuvuustestilla omasi; oletko netti riippuvainen.

 

Kulttuurinmuutos selfiet , miten pitää asiaan suhtautua?

Mikä hämmentää eniten mediamaailmassa? Käytön määrä, kaikki eivät ole mediassa

 Ikärajat olemassa, ei suosituksia vaan laki, lain

noudattaminen. On hyvä muistaa , että ikärajoitukset perustuvat yhdysvaltaiseen

lainsäädäntöön. Lapset ovat SOMEssajoko omalla profiiliaan tai vanhempien

profiilissa-kuvissa ja teksteissä.HS 15.1.14: Facebook menettää otettaan

teineistäkin. Nuoret jakavat aikansa yhä useampien yhteisöpalveluiden

kesken.Puhelin tulee mukaan suihkuunkin. Dosentti Sara Sintonen:puhelin on

lapselle yksi tärkeimmistä asioista elämässään. Miten tämä kuva saadaan oikaistuksi?

 Suosituimmat palvelut netissä:-luetaan, katsellaan sisältöjä, tuotetaan tekstipohjaisia  sisältöjä (päivityksiä), kommentteja,

- käydään reaaliaikaista keskustelua, kerrotaan omista tekemisistä.

 Käy tutustumassa...ask.fm

 

Pelisäännöt 

Lapsi laiminlyövät kavereita, harrastuksia tai

koulunkäyntiä median käytön vuoksi. Lapsi ei nuku tarpeeksi ja arkirutiinit

kärsivät, lapsella on terveydentilan heikkenemiseen liittyviäoireita, kuten

univaikeuksien.Lapsi on ärtynyt ollessaan poissa ruudun ääressä Lapsi

peittele median käytön laajuutta perheenjäseniltä.

 

Pelisäännöt, mediakäytön taitojen opastus....löytyy netistä www.mediakasvatus.fi--

materiaalit-- materiaalia medikasvatukseen

 

 

 

 

Sairaanhoitajat 90 vuotta

Maanantai 12.1.2015 - Riitta Karjalainen

Hyvää alkanutta Vuotta 2015 ja todella hyvää sellaista, sillä vuosi 2015 näyttäytyy juhlavuotena. Sairaanhoitajaliiton 90-vuotisjuhlapäivää vietetään Sairaanhoitajapäivillä 12.-13.3.2015. Alueyhdistyksemme, jonka perustamispäivä on 28.3.1925, 90-vuotis juhlapäivää vietetään 12.5.2015.

Lue lisää »

Puheenjohtajan suusta

Tiistai 9.12.2014 - Riitta Karjalainen

Moni meistä etsii joulumieltä joulukuusesta, kynttilöistä, musiikista, runsaista laatikkoruuista ja mehevästä kinkusta tai kalkkunasta, joulusaunasta, puhtaasta ja koristellusta kodista sekä lahjojen paljoudesta. Joulu on meille valoa, lämpöä, kynttiläntuoksuja, jouluista musiikkia. Ne kuuluvat suomalaiseen perinteiseen jouluun.

Lue lisää »

Puheenjohtajan palsta: Sähköinen vaaliviikonlopu lähenee

Maanantai 13.10.2014 - Riitta Karjalainen

Varsinais- Suomen sairaanhoitajat ry valmistautuu syksyyn ja tuleviin Sairaanhoitajaliiton vaaleihin marraskuussa 2014. Sairaanhoitajaliiton vaaleissa valitaan liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallitus nelivuotiskaudelle 2015–2018. Valinnan tekee liiton valtuusto syysvaltuustossa marraskuussa.

Lue lisää »

Syksyinen tervehdys Varsinais-Suomen sairaanhoitajien puheenjohtajalta

Maanantai 8.9.2014 - Riitta Karjalainen

Syksyinen tervehdys

 

Varsinais- Suomen sairaanhoitajat ry valmistautuu syksyyn ja tuleviin Sairaanhoitajaliiton vaaleihin marraskuussa  2014.

Sairaanhoitajaliiton vaaleissa valitaan liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallitus nelivuotiskaudelle 2015–2018. Valinnan tekee liiton valtuusto syysvaltuustossa marraskuussa 2014.Ehdolla liiton puheenjohtajiksi on istuva puheenjohtaja Merja Merasto ja Kaarina Wilskman ja varapuheenjohtajaksi Marianne Sipilä.

 

 

Lue lisää »