Suomen puhdas luonto

Lauantai 6.4.2019 - Riitta Karjalainen

Suomen puhdas luonto on brändin rakentamiselle olennainen tekijä myös siksi, ettei Suomella ole mitään selkeätä seikkaa, joka liitetään maailmalla välittömästi suomalaisuuteen.

Ruotsilla on Nobel-palkinto, englantilaisilla pop-musiikki, brasilialaisilla jalkapallo ja ranskalaisilla ruoka ja viini. Luonnossa - puhtaassa vedessä ja hiljaisuudessa - muhii suuri mahdollisuus, jos vain osaamme käyttää sen oikein.

Maabrändit ovat hitaasti kehittyviä, joten meidän on rakennettava sitä hiljalleen ja toivottava, että se luo meistä myönteisen kuvan maailmalla.

Lue lisää »

Suomi on Sininen ja Valkoinen

Keskiviikko 6.12.2017 - Riitta Karjalainen

Itsenäisyyden satavuotisjuhlavuosi lähestyy loppuaan – Suomen satavuotispäivää vietettiin 6.12.17. Suomi 100-ohjelmaan liitettiin yli 5000 hanketta, joita oli toteuttamassa arviolta noin 600 000 ihmistä. Juhlavuosi on näkynyt noin sadassa maassa, ja näkyi 6.12.17 maailmalla. Uskon, että me myös olemme yhdessä onnistuneet vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta sairaanhoitajien yhteisössä

Lue lisää »

Koulutustarpeiden ennakointisuunnitelma-prosessi 2016 -2020

Keskiviikko 8.4.2015 - Riitta Karjalainen, MYR koulutusjaoston varajäsen

Opetus –ja kulttuuriministeriö OKM asetti 17.9.2014 koulutustarpeiden ennakointi –ja valmisteluryhmän viemään eteenpäin vuosien 2016 – 2020 KESUn määrällistä ja laadullista koulutustarpeiden valmistelua. Ryhmällä on myös erillinen alue-ennakointijaosto. Työryhmän toimeksianto kattaa ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulutuksen, yliopistokoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen. Työryhmän tulee laatia arvio myös tohtorikoulutuksen tarpeesta. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2015.Lisätietoa KESU -prosessista:http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/aluekehittaeminen-ja-ohjelmatyoe/koulutustarpeiden-ennakointi

Lue lisää »

Hoitajamitoituksista vanhustenhuollossa

Keskiviikko 18.2.2015 - Riitta Karjalainen

Suomen poliittista vanhuuskeskustelua on käyty viime päivinä hoitajamitoituksista. Kansalaisille vaatimus hoitajamitoitusten kirjaamisesta lakiin saattaa jopa luoda kuvan vanhusten etua ajavasta politiikasta. Tosiasia kuitenkin on, että vaikka mitoituksia koskeva laki astuisi voimaan, ei sillä vastata suomalaisen vanhustyön lähitulevaisuuden kaikkein olennaisimpiin kysymyksiin: miten täytämme lain edellyttämät hoitajamitoitukset, kun arvioiden mukaan jo kymmenen vuoden päästä Suomessa on väestön ikärakenteen muutoksista johtuen pulaa 20 000 - 100 000 sosiaali- ja terveysalan ammattilaisesta? Ja toiseksi: miten turvaamme ikääntyneiden hyvinvoinnin silloinkin, kun sosiaali- ja terveysalaa koettelee ennen näkemätön henkilöstöresurssivaje?

Lue lisää »