Äärettömän ylpeä lapsestaan
Muutama päivä sitten poikani sai tiedon pääsystä liikuntapainotteiselle yläasteen 7.luokalle. Riemulla ja ilolla ei ollut rajoja, jopa pieni mynsteriseisoja Wilmakin osallistui iloon. Jäin kuitenkin miettimään mikä on liikaa, ja voiko liikuntaa olla liikaa. Sen toki aika näyttää, mutta liikunnallinen elämäntapa ehkä kuitenkin saadaan hyvälle, vankalle alulle.
Lasten elinpiiriin vaikuttaneet yhteiskunnalliset muutokset ovat vähentäneet lasten päivittäisen liikunnan määrää merkittävästi. Alle kouluikäisten lasten kodeissa tietoteknisten laitteiden määrän nopea lisääntyminen on muuttanut lasten ajankäyttöä siten, että runsaiden ulkoleikkien sijaan lapsi viettääkin hyvin suuren osan ajasta sisällä istumassa ja puuhaamassa tietokoneen, videoiden tai pelien kanssa. Aktiivisesta leikkivästä lapsesta on tullut sisällä paikallaan istuva pelaaja. Nykyisillä 2000-luvun alun liikuntamäärillä lasten normaali fyysinen kasvu ja kehitys on vaarantunut. Tästä syystä Nuoren Suomen kokoama varhaiskasvatuksen liikunnan asiantuntijaryhmä on laatinut valtakunnalliset varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset yhdessä Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Opetusministeriön kanssa.
Liikunta vaikuttaa niin lasten kuin aikuistenkin hyvinvointiin. Lapsille suositus on liikuntaa päivittäin niin että hengästyy. Nuori Suomi, sosiaali- ja terveysministeriö sekä opetus- ja kulttuuriministeriö suosittelevat liikuntaa vähintään kaksi tuntia päivässä. Arki- ja hyötyliikunta sekä liikkuminen leikkimisen lomassa ovat helppo tapa saada suositusten tuntimäärä täyttymään. Kouluun voi mennä kävellen tai pyöräillen ja välitunneilla leikkiä kavereiden kanssa.
Terveyden lisäksi liikunta vaikuttaa muun muassa motoriseen oppimiseen sekä kehittää sosiaalisia taitoja ja tunne-elämää. Lapsen kasvaessa karkeamotoriikka kehittyy ennen hienomotoriikkaa. Liikunta voi auttaa karkeamotoriikan kehittymisessä toistojen tekemisen kautta sekä tukea hienomotorisia taitoja, esimerkiksi kynällä kirjoittamista.
Liikunnan vaikutusta lasten ja nuorten henkiseen hyvinvointiin ei pidä väheksyä, joskin vaikutus ja ilmenemistavat ovat yksilöllisiä. Liikuntaharrastusten parissa voi tavata muita lapsia, jolloin sosiaaliset taidot kehittyvät. Liikunta tarjoaa usein myös myönteisiä fyysisiä kokemuksia, mahdollisuuksia omien tunteiden ilmaisuun sekä niiden käsittelyyn. Säännöllinen liikunta lieventää stressitasoja, jolloin se ehkäisee masennusoireiden ilmaantumista sekä ahdistuksen oireita lapsilla ja nuorilla.
Meillä vanhemmilla on ensisijainen vastuu lastemme kasvatuksesta. Yhteistyö eri osapuolten kesken on parhaimmillaan vastavuoroista kasvatuskumppanuutta.Hyvällä yhteistyöllä on myönteinen vaikutus koko yhteisöön ja sen ilmapiiriin, myös koko kunnan tasolla tehtävässä yhteistyössä. Hyvä yhteistyö lisää kaikkien motivaatiota. Vanhemmalle hyvä yhteistyö antaa tärkeää tietoa omasta lapsesta sekä hyvän kasvun ja kehittymisen tukemisesta. Lapsille hyvä yhteistyö antaa hyvän mallin aikuisuuteen.
Uudet esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet on saatu valmiiksi. Kaikilla kouluasteilla uudet perusteet korostavat oppimisen iloa ja oppilaiden omaa aktiivista roolia. Tärkeitä ovat vuorovaikutustaidot ja yhdessä tekeminen sekä kasvaminen kestävään elämäntapaan, myös liikunnalliseen elämäntapaan.
