Sinun varaasi kaiken laitan Yhteisvastuukonsertti 30.5.21

1. Miten vähävaraisuus ilmenee ikäihmisten elämässä?  

-Yksinasuva suomalainen on köyhä, jos kuukaudessa jää verojen jälkeen käteen alle 1 185 euroa.

- Ei ole varaa hankkia ravitsevaa ruokaa, koska asumiskustannukset saattavat olla suuret (vuokra, vesi, sähkö). Lääkkeet maksavat, sekä oman itsen hoito (kampaaja, jalkahoito, vaatteet, puhtaus)

-Yksin asuminen on kalliimpaa ja heikko toimeentulo voi rajoittaa lähtemistä, samoin kuin avun puuttuminen. Pienituloiset säästävät usein lääkkeistä ja ruuasta, mikä on hyvinvoinnin riskitekijä. 

2. Onko ikäihmisten parissa eriarvoisuutta kuinka paljon? Miten se ilmenee? Voiko osa ikäihmisistä paremmin kuin toiset ja miksi? 

sosiaalinen eriarvoisuus on yhteiskunnassa lisääntynyt, tuloerot ovat kasvaneet ja vanhojen ihmisten pienituloisuus on yleistä. Siksi on ajankohtaista kysyä, miten paljon henkilökohtaiset resurssit vaikuttavat hoivan järjestämiseen ja ovatko vanhukset taustatekijöistään riippumatta tasa-arvoisessa asemassa hoivaa tarvitessaan.

Erään tutkimuksen mukaan Julkiset palvelut kohdistuvat niin ikään paljolti niitä eniten tarvitseville, huonokuntoisille ja yksinasuville vanhuksille. Nämä hoivan tarpeita selittävät taustatekijät ovat yhteydessä myös yksityisten palvelujen käyttöön, mutta vielä merkittävämpi yhteys on korkealla tulotasolla ja yksityisten palvelujen käytöllä. Yksityisiä palveluja ostavat siis varakkaammat, kuten voi olettaa. Tutkimus (Lina Van Aerschot) osoittaa myös, että apua ja hoivaa saadaan usein eri lähteistä eli kunnallisten palvelujen saaminen ja yksityisten palvelujen käyttö on yhteydessä informaalin avun saamiseen ja päinvastoin. Voidaan siis olettaa, että omaiset ja läheiset sekä heidän käytössään olevat tiedolliset, taidolliset ja taloudelliset resurssit ovat tärkeä osa palvelujen hankkimista vanhuksille, olivatpa palvelut julkisia tai yksityisiä.

3. Työskentelet Turun kaupungilla asumispalvelujen päällikkönä. Miten ja keiden kanssa ikäihmiset asuvat? Entä miten ja keiden kanssa he haluaisivat asua?

-        Turun kaupungin asumisyksiköissä ikäihmiset asuvat yksin omissa huoneissaan, johon sisältyy oma wc.

-        Monilla ei ole kuntonsa vuoksi (muistisairaus) mahdollisuutta asua yksin kotona, vaan tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa.

4. Nykyisin monet ikäihmiset asuvat kaukana muista läheisistään ja sukulaisistaan. Kuinka yksinäinen ikäihminen saattaa olla?

Yksin eläminen ei aina tarkoita yksinäisyyttä, vaan moni viihtyy hyvin itsensä kanssa. Yksin eläminen voi olla vapauttavaa ja itsenäistä eli myönteistä yksinäisyyttä. Vastentahtoinenkin yksinäisyys voi olla hyvin kestettyä.

Vaikka yksin asuminen ikääntyessä ei aiheuttaisi yksinäisyyttä, voi se aiheuttaa muita haasteita. Suomessa asuu yksin noin 350 000 yli 65-vuotiaista, nämä haasteet vaikuttavat monien elämään.

Yksinäisyys voi juontaa kumppanin menettämisestä, tuttavaverkoston harventumisesta, peloista tai vaikeudesta luoda toimivia ihmissuhteita. Riidat ja välirikot voivat olla vaikeimpia yksinäisyyden ja hylätyksi tulemisen kokemuksia. Sosiaaliset suhteet saattavat joskus olla raskaita tai vahingollisia: on toistuvaa riitaa, hyväksikäyttöä ja jopa väkivaltaa.

asumisyksikössä asuvakin voi kokea yksinäisyyttä, aivan samalla tavalla kuin asuessaan omakotitalossa, rivitalossa tai kerrostalossa.

Kun yksinäisyys nakertaa hyvinvointia, siitä tulee puhua. Yksinäisyys leimaa: sen myöntäminen ja tuen hakeminen voivat tuntua vaikealta. Kuitenkin lähes jokainen meistä on kokenut yksinäisyyttä. Tämän tosiasian lausumalla yksinäisyydestä tai sen pelosta on helpompi aloittaa keskustelu.

Yksinäisyydestään kertovaa on syytä kuunnella; hänelle kohtaaminen ja kuulluksi tuleminen voivat olla harvinaisuuksia. Kuuntelemisen lisäksi ikäihminen voi tarvita saattajaa, joka auttaa lähtemään toimintaan tai tilaisuuksiin.

5. Minkä verran ikäihmisillä on digitaitoja? Saavatko he jostain tukea digiosaamisensa kehittämiseen?

-        jonkin verran on entuudestaan digitaitoja, mutta tulevaisuudessa enemmän kun asumisyksiköihin saadaan laajakaista ja ikääntyneet ovat kotioloissa oppineet älypuhelimen, iPadin käytön

-        hoitajien kanssa harjoitellaan Video Visit-toiminnan kautta soittamaa omaisille kuvapuheluita

6. Onko Turku hyvä paikka asua ikäihmisille?

-        Mielestäni on, sillä meillä on hyvä bussiliikenne verrattuna muihin kaupunkeihin. Vanhusneuvosto: osallistumis- ja vaikuttamisväylä ikääntynyttä väestöä koskevissa asioissa kiinnostuneille

-         ja vammaisneuvosta vaikuttavat ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä. Monipuoliset asumismahdollisuudet ; omakotitaloasutusta, rivitaloja ja keskustassa asumista kerrostalossa

7. Miten tämä korona-aika on näkynyt ikäihmisten kohdalla, jos mietit esimerkiksi omaa työtäsi?

-        varmaan lisännyt yksinäisyyden tunnetta, kun lähiomaisten tapaamiset ovat jääneet vähemmälle

-        taloissa ei ole ollut vierailevia kuoroja, taiteilijoita, lapsiryhmiä,

8. Mitä seurakunta voi tehdä ikäihmisten hyväksi, jotain sellaista mitä esimerkiksi kunta ei

-kouluttamalla vapaaehtoisa laitosystäviä, saattohoitoystäviä, ulkoiluystäviä, pitämällä asumisyksiköissä vapaaehtoisten neulontapiiriä jne.

1. Miten yksittäinen ihminen pystyisi auttamaan ikäihmistä, tavalla johon muut toimijat eivät pysty?

kuntien ikäihmisille suunnatuista neuvontapalvelupisteistä.

Vapaaehtoiseksi seniorina -tietopankki.

Vanhustyön keskusliitto,

Eläkeliitto sekä

Suomen Punainen Risti organisoivat monenlaista vapaaehtoistoimintaa ympäri maata.

Mannerheimin Lastensuojeluliiton kylämummi- ja -vaaritoiminnassa voi tukea lapsiperheiden arkea.