Hengellisiin tarpeisiin vastaamista on pidetty osana hyvää kokonaisvaltaista hoitoa hoitotyön alkuajoista lähtien. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (758/1992) edellyttää potilasta kohdeltavan niin, että hänen vakaumustaan kunnioitetaan. Uskonnollinen vakaumus on yksi keskeinen osa hengellisyyttä. ETENEn (2008) raportissa vanhuudesta ja hoidon etiikasta todetaan, että kaikilla ikääntyneillä on oikeus kokonaisvaltaiseen hoitoon, jonka osana mainitaan myös hengellisten tarpeiden huomiointi.
Maailmassa on noin 36 miljoonaa muistisairasta, joista noin kuusi miljoonaa asuu Euroopassa. Suomessa muistisairaudet luokitellaan kansantaudiksi ja niistä noin 120 000 kärsii vähintään lievästä muistisairaudesta. Joka kolmas yli 65-vuotiaista kokee kärsivänsä muistihäiriöstä, vaikka hänellä ei olisikaan todettua etenevää muistisairautta. Suomi on yksi nopeimmin ikääntyviä maita ja väestön ikääntyessä myös muistisairaudet yleistyvät. Muistisairaiden arvellaan tarvitsevan ikääntyneistä eniten hoitoa ja hoivaa. Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisen muistiohjelman 2012–2020 mukaan muistisairaudet vaikuttavat kansanterveyden lisäksi huomattavasti myös kansantalouteen. Tämä on huomioitu Euroopan parlamentin kannanotossa vuonna 2008.
Kansallisen muistiohjelman tavoitteena on muistisairaiden arvokas elämä. Muistibarometrin mukaan muistisairaiden ihmisten elämänlaadun tukeminen on kunnille haaste, johon tulisi pyrkiä vastaamaan. Useissa tutkimuksissa on todettu hengellisten interventioiden positiiviset vaikutukset ikääntyneiden muistisairaiden elämänlaatuun. Hengellisyyden kokeminen lisää osallisuutta ja vähentää kielteistä yksinäisyyttä ikääntyneillä. Hengellisyyden katsotaan olevan yhteydessä vähäisempään sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen. Hengellisyyden on todettu lisäävän hyvinvointia sekä vähentävän masennusta ja stressiä. Sen huomioiminen hoitotyössä ei vaadi suuria resursseja. Myös WHO (2003) on nostanut esiin hengellisyyden huomioimisen terveysvaikutukset Health Impact Assessment (HIA) -ohjelmassaan. Hengellisyyteen ikääntyneiden muistisairaiden hoitotyössä tulisikin kiinnittää yhä edelleen huomiota.
