Viime aikoina on herännyt vilkasta keskustelua yksinelävien asemasta ja siitä, miten se poikkeaa perheellisten tilanteesta. Helsingin kaupungin tietokeskus osallistuu keskusteluun avaamalla verkkosivut, joilla esitetään yksin asumiseen kaupungissa liittyvää tilasto- ja tutkimustietoa. Sivuja täydennetään jatkuvasti uusilla artikkeleilla.
Joka toisessa asunnossa Helsingissä asuu vain yksi henkilö. Yksinasuvia kaupungissa on kaikkiaan 153 000. Yksinasuvat eivät ole mikään yhdenmukainen ryhmä. Nuoret ja iäkkäät yksineläjät samoin kuin naimattomat, eronneet ja lesket, ovat hyvinkin erilaisissa elämänvaiheissa; toiset elävät yksin omasta halustaan ja toiset olosuhteiden pakosta. Terveydellisesti ja taloudellisestikin yksinasuvien kesken on eroja. Yksinasuvilla on parisuhteessa eläviin verrattuna yleisemmin selviytymisen riskejä esimerkiksi sairastuessa tai työttömäksi jäädessä, mutta yksin elämiseen liittyy myös suurempi vapaus ja muita puoleensa vetäviä tekijöitä.
Yksinelävät – ei mikään yhtenäinen ryhmä
Yksinasuvien siviilisäätyjen muutoksiin eri ikäluokissa liittyy kysymys missä määrin yksin eläminen on yksi elämänvaihe ja missä määrin pysyvä elämäntilanne. Yksinasuminen ei aina tarkoita elämää ilman parisuhdetta.
Yksin asuvia ei voida tarkastella yhtenä yksittäisenä ryhmänä. Yksinasuvat elävät hyvin erilaisissa elämäntilanteissa riippuen iästä, koulutuksesta, työmarkkina-asemasta, huollettavien määrästä ja asuinpaikasta. Nuoret, keski-ikäiset ja iäkkäät yksineläjät ovat erilaisissa elämänvaiheissa samoin kuin naimattomat, eronneet ja lesket. Lisäksi samassa elämänvaiheessakin olevilla yksineläjillä voi olla yksilötasolla monenlaisia tilanteita ja odotuksia. Toiset elävät yksin omasta halustaan ja toiset ei.
Sosiologi Terhi-Anna Wilska (2013) nostaa yksinasuvien ääripäinä esille köyhät opiskelijanuoret ja vauraat ikääntyneet työntekijät ja eläkeläiset. Opiskelijat ovat usein köyhiä, mutta heille pienituloisuus on useimmiten vain väliaikainen tilanne. Wilskan mukaan heikoimmassa asemassa ovat yksin asuvat vanhat, yli 80-vuotiaat eläkeläisnaiset, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen varassa. Kaupunkiolosuhteissa (Helsingissä) varsin heikoilla ovat ilman koulutusta ja /tai työtä olevat ”syrjäytyneet” nuoret.
Näin on pitkälti Turussakin. On puututtava heti alkuunsa nuorten ongelmien käsittelyyn, tukimuotojen tarjontaan sekä avoimeen keskusteluun nuorten kanssa.Ikääntyneet on toinen ryhmä,joka tarvitsee ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä.
