Turun kaupunki, järjestöt ja kolmas sektori yhteistyökumppaneina

Maaliskuussa 2015 päättyneen Sitran palvelutori Turussa -hankkeen yhtenä tavoitteena oli Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyön kehittäminen. Kaupungin ja kolmannen sektorin kumppanuuksien kehittäminen on myös osa Turku 2029-strategiaan liittyvän Hyvinvointi- ja aktiivisuus -ohjelman toimeenpanoa. Ohjelman Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen -osiossa todetaan:

- palveluohjauksen kehittämisessä hyödynnetään ulkopuolisia yhteistyökumppaneita

- kolmannen sektorin palveluntuottajien toimintaedellytyksiä vahvistetaan kumppanuuksilla ja avustuspolitiikan uudistamisella strategian tavoitteita tukeviksi

- kaupungin omaa toimintaa ja tehtäviä arvioidaan jatkuvasti ja soveltuvia toimintoja voidaan siirtää kolmannen sektorin toimijoiden toteutettavaksi kumppanuuteen perustuen

- kaupungin hallinnoimia sisä- ja ulkotiloja avataan kuntalaisten sekä yhteisöjen käyttöön ja niiden käyttöä helpotetaan

- kaikki kaupungin tilat arvioidaan laajemman hyödyntämisen näkökulmasta.

Sosiaali- ja terveyslautakunta myöntää vuosittain avustuksia erilaisille järjestöille. Vuonna 2015 avustukset ovat yhteensä noin 1,9 miljoonaa euroa. Avustukset muodostuvat kansanterveystyötä, ehkäisevää päihdetyötä ja sosiaalista hyvinvointia tuottavien yhdistysten kohdennetuista avustuksista ja hyvinvointitoimialan järjestöille myönnettävistä avustuksista. Näiden lisäksi järjestöillä on mahdollisuus anoa kaupunginhallitukselta yleishyödyllisille järjestöille tarkoitettuja avustuksia tai vuokratukea .

Myös hyvinvointitoimialan tavoitteena luoda strategian mukaisesti järjestöjen kanssa pitempiaikaisia kumppanuuksia, joita avustustoiminnan linjaukset, tilaratkaisut ja soveltuvien toimintojen siirto järjestöjen hoidettavaksi tukevat.  Sosiaali- ja terveyslautakunta on vahvistamassa järjestöjen käyttöön soveltuvien tilojen luovutuksen ja käytön periaatteita sekä vahvistaa tilakohtaiset vuokrat keväällä 2016 siten, että ne voidaan ottaa käyttöön 1.9.2016 alkaen. Tällä koordinoidaan avustusten ja tilaratkaisujen yhdenmukaista linjaa. Malli otetaan käyttöön asteittain ja sitä muokataan saatujen kokemusten mukaan. Tavoitteena on luoda pidempikestoisia kumppanuuksia kaupungin ja järjestöjen välillä

Tiloja tarjotaan pääsääntöisesti ilman rahallista vastiketta ja sellaisten järjestöjen tai toimijoiden käyttöön, joiden toiminta tukee vahvasti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Päätöksen tilan luovuttamisesta ilman rahallista vastiketta tekee kotihoidon palvelupäällikkö, asumispalvelujen päällikkö tai hänen nimeämänsä viranhaltija avustustenjakoa valmistelevan suunnittelijan esityksestä. Vaatimukset tiloille vaihtelevat, mutta hyvinvointitoimialan kanssa yhteistyötä tekevien järjestöjen osalta korostuvat erityisesti esteettömyys, saavutettavuus (esimerkiksi liikenneyhteydet; parkkipaikat; kuljetuspalvelu; avustajat) ja turvallisuus (turvaohjeet).. 

Vuokran määräytymisperiaatteena on, että sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä eläkeläis- ja vammaisjärjestöt saavat tilat alennetulla vuokralla. Muut järjestöt ja yksityishenkilöt maksavat täyden vuokran. Vuokria määriteltäessä varmistetaan, että 65 vuotta täyttäneet turkulaiset pääsevät edullisesti nauttimaan monipuolisista liikkumismahdollisuuksista ja kulttuuriannista Seniorirannekkeen ja -kortin ja Kimmokerannekkeen avulla myös hyvinvointitoimialan käytössä olevissa tiloissa.

Aktiivisen kansalaisyhteiskunnan ja aktiivisten järjestöjen apu on korvaamatonta myös maahanmuuttajien vastaanottamisessa. Järjestöjen asiantuntemusta ja vapaaehtoistyötä tarvittavan edelleen sekä akuutissa tilanteessa että kotouttamisessa. Hyvinvointivaltiota on rakennettu järjestöjen, kuntien ja valtion tiiviissä yhteistyössä ihmisen parhaaksi. Kumppanuutta tarvitaan myös tulevaisuuden palveluissa. Tavallisen ihmisen arki ja käyttäjäkokemus kanavoituu järjestöjen kautta valmisteluun. Sitä tarvitaan, jos halutaan rakentaa palvelut apua tarvitsevien ihmisten, eikä järjestelmän näkökulmasta.

Riitta Karjalainen

vanhusten asumispalvelujen päällikkö