Työelämän rakennemuutokset eivät tuoreen tutkimuksen mukaan ole kaventaneet naisten ja miesten välisiä palkkaeroja. Myös ammatillinen eriytyminen on pysynyt edelleen hyvin voimakkaana, vaikka ammattirakenteessa on tapahtunut muutoksia.
Sosiaali- ja terveysministeriö teettämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten ammatti-, työpaikka- ja henkilörakenteen muutokset ovat vaikuttaneet naisten ja miesten työmarkkina-asemaan ja sukupuolten välisiin palkkaeroihin. Erilaisten työsuhteiden yleisyydessä tapahtuneet muutokset ovat osa työelämän rakennemuutosta, ja siksi tutkimuksessa tarkastellaan myös sukupuolten välistä eriytymistä työsuhteiden tyypeissä sekä sen vaikutuksia miesten ja naisten palkkaeroihin ja urakehitykseen.
Tutkimuksen tilastolliset tarkastelut koskevat lähinnä yksityistä sektoria.
Tutkimus tehtiin Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, Palkansaajien tutkimuslaitoksen ja Tilastokeskuksen yhteishankkeena.
Samapalkkaisuuteen vielä pitkä matka
Tutkimuksen mukaan tehtävä- ja henkilörakenteiden muutos on jonkin verran kaventanut palkkaeroja. Sen sijaan ammattirakenteen hierarkian muutos sekä osa-aikatyön yleistyminen ovat jopa hieman kasvattaneet sukupuolten välisiä palkkaeroja. Naisten miehiä suurempi osuus osa-aika- ja määräaikaistyössä jarruttaa samapalkkaisuutta. Näissä työsuhteissa naiset myös saavat palkkahyötyjä työmarkkinaliikkuvuudesta miehiä vähemmän.
Samapalkkaisuuden kannalta huolestuttavinta on se, että vaikka naispalkansaajien koulutustaso on selvästi noussut enemmän kuin miehillä, tämä ei tutkimuksen mukaan ole tukenut nuorten naisten urakehitystä tai palkkauksen tasa-arvoa.
Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään tasa-arvon ja samapalkkaisuuden edistämisessä.
Hallituksen ja työmarkkinakeskusjärjestöjen samapalkkaisuusohjelma päättyy maaliskuun lopussa. Miten samapalkkaisuustavoite saavutettaisiin jatkossa jää nähtäväksi seuraavan hallituksen kokoonpanossa