Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että

1. Huolehdin, että lasten ja nuorten hyvinvointiin investoidaan

2. Varmistan, että päätösten vaikutukset arvioidaan

3. Edistän lasten ja nuorten osallisuutta  

4. Edistän lasten ja nuorten hyvää kasvu- ja elinympäristöä

Toimin lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja osallisuuden puolesta siten, että

1. Huolehdin, että lasten ja nuorten hyvinvointiin investoidaan

Hyvinvointi on Suomessa jakautunutta. Aiempaa suuremmalle joukolle lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia hyvinvoinnin ja terveyden ongelmia, jotka pahimmillaan johtavat koulutuksen, sosiaalisten suhteiden ja työelämän ulkopuolelle jäämiseen sekä syrjäytymiseen. 

Lapsilla ja nuorilla on oikeus hyvään ja turvalliseen elämään. Lapsuus ja nuoruus muodostavat perustan myös aikuisiän hyvinvoinnille, työ- ja toimintakyvylle. Lapset ja nuoret tarvitsevat hyvään elämään julkisia palveluja aikuisia enemmän. Perheen lisäksi varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, toisen asteen koulutus ja vapaa-ajan toiminnot ovat lasten ja nuorten arjen kasvuympäristöjä.  

Eduskunnan on käytävä vähintään kerran vaalikaudessa laaja keskustelu lasten ja nuorten hyvinvoinnista Suomessa. Keskusteluun on sisällytettävä myös, miten Suomi kantaa oman vastuunsa maailman lasten hyvinvoinnista. 

Edistän näitä asioita: 

• Lasten ja nuorten hyvinvointiin investoidaan. 
• Lapsuus- ja nuoruusiän terveys- ja hyvinvointieroja kavennetaan tavoitteellisesti.

2. Varmistan, että päätösten vaikutukset arvioidaan

Vuonna 2012 vain kolmessa prosentissa hallituksen lakiesityksiä arvioitiin lapsiin ja nuoriin kohdistuvia vaikutuksia. Vaikutusten arvioinnilla selvitetään päätöksen tai toimenpiteen vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen. Julkisen vallan päätöksenteossa on arvioitava päätösten vaikutukset kaikkiin lapsiin ja nuoriin. Vaikutusten arvioinnilla saadaan parempia ja vaikutuksiltaan tavoitteiden mukaisia päätöksiä. Vaikutusten arviointi on tällä hetkellä puutteellista. 

Lapset ja nuoret eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, joten vaikutuksia tulee tarkastella erilaisten lasten ja nuorten näkökulmasta. Vaikutusten arvioinnilla ja huomioinnilla voidaan edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä syrjintää, ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä. Vähemmistöryhmiin kuuluvien lasten ja nuorten oikeuksien toteutuminen on suurimmassa vaarassa. YK:n lapsen oikeuksien komitea on kehottanut (2011) Suomea tehostamaan pyrkimyksiään torjua kaikkia syrjinnän muotoja.

Edistän näitä asioita: 

• Lakiesitysten valmistelussa arvioidaan lainsäädäntöratkaisujen vaikutukset lasten ja nuorten hyvinvointiin. 
• Valtion talousarvion valmistelussa arvioidaan talousarviopäätösten vaikutuksia lapsiin ja nuoriin.
• Vaikutusten arvioinnin tulokset otetaan huomioon päätöksiä tehtäessä. 
• Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa syrjintää ehkäistään tavoitteellisesti.

3. Edistän lasten ja nuorten osallisuutta  

Kouluterveyskyselyn mukaan kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista yli 40 % kokee, ettei heidän mielipiteillään ole vaikutusta koulutyön kehittämiseen. Nuorisobarometrin mukaan vain yksi kymmenestä nuoresta kokee vaikutusmahdollisuutensa hyviksi oman asuinkuntansa päätöksentekoon. Nuorisovaltuusto on nuorten mielestä äänestämisen jälkeen tehokkain tapa vaikuttaa. 

Osallisuuteen kuuluu arvostava kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen tunne. Toteutuakseen osallisuus vaatii aikuisilta oikeaa asennetta ja osaamista. Osallisuus on kuulumista yhteisöihin ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään, yhteisöjä ja yhteiskuntaa koskeviin asioihin. 

Edistän näitä asioita: 

• Lasten ja nuorten osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia vahvistetaan koko yhteiskunnassa lasten ja nuorten ikäkauteen sopivalla tavalla. Myös pienten lasten osallisuus muistetaan.       
• Oppilas- ja opiskelijakuntien, lasten parlamenttien sekä nuorisovaltuustojen toimintaa varten taataan riittävät ohjaus- ja toimintaresurssit.
• Kansalaistoiminnan toimintaedellytykset turvataan.
• Lasten ja nuorten kohtaamista ja osallisuutta  palveluissa parannetaan.
• Sekä nuorisotakuun toteuttamiseen että   ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön taataan riittävät resurssit ja  nuorisotakuuta kehitetään yhdessä nuorten kanssa.
• Taataan, että myös alle 18-vuotiailla nuorilla on  yhdenvertainen mahdollisuus osallistua yhteiskunnallisten päätösten tekoon, valmisteluun ja arviointiin.

4. Edistän lasten ja nuorten hyvää kasvu- ja elinympäristöä

Lasten ja nuorten hyvinvointi rakentuu perheessä, vertaissuhteissa, koulutuksessa ja vapaa-ajan toiminnoissa. Investoimalla peruspalveluihin kuten neuvolapalveluihin sekä varhaiskasvatukseen, koulutukseen, opiskeluhuoltoon, nuorisotyöhön ja vapaa-ajan palveluihin ehkäistään syrjäytymistä ja säästetään kalliista korjaavista toimenpiteistä. Lapset, nuoret ja perheet tarvitsevat kynnyksettömiä palveluja, joihin heidän on helppo ottaa yhteyttä ja tulla. Näin hyvinvoinnin ja terveyden ongelmiin voidaan tarjota tukea mahdollisimman varhain eivätkä ongelmat pääse kasvamaan liian suuriksi. Työelämän kuormittavuus, kiire, ylityöt ja määräaikaiset työsuhteet vaikeuttavat perheiden arkea. Työn tai opiskelun ja perheen yhteensovittamista tulee helpottaa.

Edistän näitä asioita: 

• Lasten ja nuorten peruspalvelut toteutetaan lähipalveluina. 
• Esi- ja perusopetus sekä tutkintoon johtava koulutus on oltava kaikille maksutonta. 
• Lapsille ja nuorille turvataan yhdenvertaiset opiskeluhuollon palvelut koko maassa. 
• Jokaiselle lapselle ja nuorelle turvataan mahdollisuus harrastamiseen.   
• Lapsilisä säilytetään yleisenä ja kaikille yhteisenä etuutena ja lapsilisän ostovoima palautetaan leikkausta edeltävälle tasolle. 
• Joustava hoitoraha, jolla tuetaan osa-aikatyötä lasten hoidon vuoksi, ulotetaan kaikkiin alle kouluikäisten lasten ja eka-  ja tokaluokkalaisten vanhempiin. 
• Sairaan lapsen hoitamiseksi tarkoitetun tilapäisen hoitovapaan ikäraja nostetaan 13 vuoteen. 
• Varmistetaan, että opintotuki mahdollistaa täysipäiväisen opiskelun. Opintotukeen palautetaan huoltajakorotus.