Laajennetuilla sairaanhoitajien tehtävänkuvilla hyötyä potilaille/asiakkaille ja kuntataloudelle

Kansallinen ja kansainvälinen näyttö on osoittanut, että sairaanhoitajien laajennetuilla tehtävänkuvilla (Nurse Practitioner -sairaanhoitajavastaanotot sekä laajennetut tehtävänkuvat) parannetaan hoitoon pääsyä ja hoidon laatua, lisätään kustannustehokkuutta ja helpotetaan sairaanhoitaja- ja lääkärivajetta. Laajennetut tehtävänkuvat tarjoavat sairaanhoitajille myös kliinisiä urakehityspolkuja ja siten lisäävät hoitotyön vetovoimaisuutta.

Kansainvälisesti asiakasvastaava-toiminnalla on vaikutettu monisairaiden asiakkaiden sairauksien hoitotasapainoon, vähennetty sairaalajaksoja ja/tai päivystyskäyntejä ja siten myös kuluja (Dorr ym. 2006, Gary ym. 2009). Suomessa (Oulunkaari, Potku- ja Rampe-hanke) asiakasvastaava-toiminnan kaltaisella toiminnalla on saatu hillittyä terveyskeskuslääkärillä käyntejä. Lisäksi päällekkäiset käynnit terveyskeskuksessa sekä terveyskeskuksen ja yliopistosairaalan välillä ovat vähentyneet. Potilaan hoidon painopistettä on saatu siirtymään perusterveydenhuoltoon (Oulunkaari, Rampe, Potku).

Suomessa ensimmäiset rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat saivat Valviralta lääkkeenmääräämisluvan kesällä 2012. Reseptejä kirjoittavat sairaanhoitajat ovat mahdollistaneet uudistuksia terveysasemien, hyvinvointiasemien ja virka-ajan ulkopuolisen perusterveydenhuollon päivystyksen toimintaan. Heidän työskentelyllään on selviä vaikutuksia niin kustannussäästöihin kuin lääkärityöajan hukkakäytön vähentämiseen. Lääkkeenmääräämishoitajiin ovat tyytyväisiä hoitajat itse, mutta myös lääkärit ja asiakkaat.

Rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen kalleuden vuoksi koulutukseen hakeutuminen on sairaanhoitajille haastavaa. Yhteiskunnallisesti sairaanhoitajien rajattu reseptinkirjoituskoulutus tuo pitkällä aikavälillä säästöjä. Uudistuksen toimeenpanon yhteydessä tehtävänkuvien päivittämisessä on huomioitava vastuu-, koulutus- ja palkkauskysymykset.

Valtakunnallisessa tutkimuksessa Eksoten terveysasemille tehtiin kuvitteellisen laskelma, jossa 14 lääkäriä ja 12 sairaanhoitajaa korvattiin lääkkeenmääräämishoitajilla. Laskelman mukaan säästöt henkilöstökuluissa olisivat vuositasolla 439.000 euroa. Alkutilanteessa lääkäreitä oli 44 ja sairaanhoitajia 71. (Vesterinen 2014).

Pusterveydenhuollon toimintamallin kehittämisen (Toimiva terveyskeskus) toimeenpanoa edistetään käynnistämällä laaja-alaisesti ammattikorkeakouluissa lääkkeenmääräämis- ja asiakasvastaavakoulutus, joka toteutetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tapaan tai oppisopimustyyppisellä korkeakoulutuksella. Uudistuksia ( uudenlainen työnjakomalli lääkärin ja sairaanhoitajan välillä) on mahdollista toteuttaa uuden sosiaali-ja terveydenhuollon rakennemuutoksissa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon uudelleen organisaation vaiheessa. Lisäksi on syytä selvittää sairaanhoitajien /terveydenhoitajien kiinnostus koulutukseen ja  kaupunkien rahoitusmahdollisuudet (Esim. ELY-keskus) koulutuksen rahallisessa tukemisessa rakenneuudistuksen yhteydessä.